Tervetuloa Helsingin kirjamessuille kuuntelemaan mielenkiintoisia keskusteluja virolaisen kirjallisuuden suomennoksista ja Viro-aiheisista kirjoista, sekä Viron osastolle 6a70 tutustumaan uusiin virolaisiin kirjoihin ja hankkimaan tuoreita suomennoksia SVYL-Verkkopuodista!
PERJANTAI 27. lokakuuta
16.30 – 17.00 Töölö-lava TIIT ALEKSEJEV, PUUTARHA VAILLA MUUREJA & Virginius, kääntäjä (Enostone, suom. Hannu Oittinen) Panu Rajala haastattelee Vuosi 1098. Syyria. Ensimmäinen ristiretki etenee vitkaan ja riitaisasti. Pyhää maata ei vieläkään näy. Satoja vuosia myöhemmin Etelä-Virosta kotoisin ollut raamatunkääntäjä Virginius on joutumassa teloitettavaksi.
17.00 – 17.30 Hakaniemi-lava MART KIVASTIK, BARBARUS (Atrain&Nord, suom. Anna Kyrö) Timo Harakka haastattelee Kivastik piirtää romaanissaan ihmisen, joka henkilökohtaisia unelmia ja valtaa tavoitellessaan joutuu politiikan välikappaleeksi ja tuhoutuu. Johannes Vares-Barbarus oli karismaattinen kirjailija, lääkäri ja poliitikko, jonka tehtävä oli siunata Viron miehitys kesällä 1940.
17.00 – 17.30 Töölönlahti-lava ANTTO TERRAS, Verinen Venäjä & VIRON MAFIA (Into Kustannus) Viron mafia kertoo eteläisen naapurimme järjestäytyneen rikollisuuden koko tarinan, alkulaukauksista loppuräjähdykseen. Viron rikollisuuden kultakausi kesti toistakymmentä vuotta. Kaikelle toiminnalle löytyi omat ammattitaitoiset operaattorinsa.
17.30 – 18.00 Suomenlinna-salissa JUHANI SALOKANNEL, VASTAANPANEMISEN KULTTUURIHISTORIA (Vastapaino) Juhani Salokannel, Sirje Olesk ja Ville Hytönen keskustelevat Kirjailja Juhani Salokannel ja kirjallisuustutkija Sirje Olesk avaavat, miten virolainen kirjallisuus selvisi 1940-luvulta tähän päivään, miten se on muuttunut neuvostomiehityksestä uuden itsenäisyyden aikaan ja miten se eroaa suomalaisesta kirjallisuudesta.
SUNNUNTAI 29. lokakuuta
12.00 – 12.30 Töölö-lava ELO VIIDING, TUHANNELLE ÄÄNELLE (Kustannusliike Parkko, suom. Katja Meriluoto) Anja Erämäja haastattelee Elo Viiding on Viron uuden itsenäisyysajan tärkeimpiä runoilijoita. Hänen ansiostaan Virossa on muuttunut käsitys naisten kirjoittamasta lyriikasta. Hän on kääntänyt muun muassa Pentti Saarikoskea ja Paavo Haavikkoa viroksi.
17.00 – 17.30 Töölö-lava TÕNU ÕNNEPALU, LOPUTTOMUUS (Kirjokansi, suom. Jouko Väisänen) Heli Laaksonen haastattelee Näennäisen arkisen havainnoinnin taustalla pohditaan elämän tarkoitusta, ihmisen osaa ja suhdetta luontoon pieneltä saarelta, Loputtomuudesta. Paikasta, josta ei enää tarvitse kaivata minnekään. Kerronnan kauneus lumoaa ja antaa runsaasti ajateltavaa.
Viro-osasto 6a70 on messuhallissa pääportaiden lähellä naulakkoa vastapäätä.
Messut ovat auki:
Torstai 26.10.2023 klo 10-20 Perjantai 27.10.2023 klo 10-20 Lauantai 28.10.2023 klo 10-20 Sunnuntai 29.10.2023 klo 10-18
Viro-ohjelman ovat järjestäneet Viron kustannusyhdistys ja Viron kirjallisuuden keskus, yhteistyökumppaneina Tuglas-seura, Suomen Viro-yhdistysten liitto, Viron suurlähetystö ja suomalaiset kustantamot. Ohjelmaa ovat tukeneet Viron kulttuuriministeriö ja Viron kulttuurirahasto.
SVYL-Verkkopuoti matkustaa perjantaina 29.9. Turkuun, jossa on Kirjamessuilla 29.9.–1.10.2023 jälleen laaja kattaus virolaista kirjallisuutta!
SVYL-Verkkopuoti löytyy Viro-osastolta A/42, jossa ovat myös Tuglas-seura, Suomen Viro-yhdistysten liitto, Viron kustantamoiden liitto, Viron Helsingin suurlähetystö, Tartto 2024, Turun Tuglas-seura ja Varsinais-Suomen Viro-keskus.
Messuista johtuen SVYL-Verkkopuodin toimituksissa on viivästyksiä loppuviikosta eikä kirjoja toimiteta 29.9.–2.10. Pahoittelemme viivettä ja kiitämme kärsivällisyydestä!
Tänään 30.1.2023 vietetään historian ensimmäistä virolaisen kirjallisuuden päivää! Päivä on myös Viron kansalliskirjailija A. H. Tammsaaren 145. syntymäpäivä, paljon on syytä siis juhlaan.
Meistä jokainen voi juhlistaa tätä päivää lukemalla virolaista kirjallisuutta ja vinkkaamalla kirjasuosituksia ystävillekin. SVYL-Verkkopuoti tarjoaa tänään tehdyistä kirjatilauksista 15 % alennuksen päivän kunniaksi!
Viro-instituutti julkaisi tänä syksynä jo kuudennen Nippernaati-antologian. Teemana on luonto ja eläimet, ja antologiassa on tällä kertaa myös pari pientä uudistusta.
Anniina Ljokkoi
Suomalaisessa kirjallisuudessa puhutaan kaihoisasti Impivaaran metsistä, haetaan suojaa puiden siimeksestä ja kiivetään korkealle vaaralle katsomaan kokonaiskuvaa. Virolaisessa kirjallisuudessa vapauden avaruus siintää suomaisemassa. Pinnan alle painuneet pitkospuut suojelevat salaista reittiä suosaarelle tai parhaille marjapaikoille, ja onnen täyttymys on uiminen suolammessa.
Näihin luontokuviin ja tunnelmiin virolaisen kirjallisuuden suomentajat ovat paneutuneet uusimman Nippernaati-antologian äärellä. Kyseessä on jo kuudes Viro-instituutin julkaisema virolaisen nykykirjallisuuden suomenkielinen antologia.
Viidennessä Nippernaatissa esiteltiin myös latvialaista ja liettualaista kirjallisuutta. Uusimmassa, kuudennessa kokoelmassa on vanhaan tapaan kymmenen virolaista kirjailijaa suomentajineen. Tekstilajeista mukana on niin runoa, lyhytproosaa kuin romaanikatkelmiakin.
Virolaiset havainnoivat luontoa
Kuudennen Nippernaatin teemaksi valikoitui luonto, sillä virolaisten luontosuhde on ollut viime aikoina pinnalla suomalaisessakin mediassa. Suomalaisilla ja virolaisilla on luontosuhteissaan paljon yhteistä, mutta kirjallisuutta lukiessa nousee esiin myös kiinnostavia eroja.
Suomentajille yksi ero konkretisoitui sanojen mets ja raba käännöksissä. Suomalaiselle metsä on yleissana, joka pitää sisällään hyvinkin monimuotoista luontomaastoa ja toimintaa metsäretkistä aina luonnon antimien hyödyntämiseen. Virolaiset puolestaan käyttävät sanaa raba eli suo hyvin laajasti eri ilmauksissa luonnosta puhuessaan. Toisaalta virolaiset ovat myös hyvin tietoisia eri maastotyypeistä, ja niin eläin- kuin kasvilajien laaja tuntemus välittyy nuortenkin kirjailijoiden teksteistä.
Kuudenteen Nippernaatiin suomennetut tekstit ilmentävät kaikki tavalla tai toisella virolaisten luontosuhdetta. Kansallisromantiikan ja jokapäiväisen luonnossa selviämisen ajoilta on tultu tälle vuosituhannelle, jolla luontoa havainnoidaan usein sopivan matkan päästä kaupunkilaisen silmin.
Nykykirjailijoille luonto ja ympäristö eivät myöskään ole enää vain paikallisia, välittömän havainnon kohteita, vaan globaaleja ilmiöitä ja todella monimutkaisia järjestelmiä. Nykyihmisen jalanjälki ulottuu aina Bangladeshiin ja Kongoon saakka, kuten Maarja Pärtna kirjoittaa runossaan.
Villissä luonnossa on maagisia elementtejä
Yksi virolaisten luontosuhteen vaikuttavimpia kuvaajia on kirjailija Valdur Mikita, jonka teoksissa korostuu erityisesti metsien ja villin luonnon merkitys. Virolaisen maalaismaiseman on puolestaan ikuistanut romaaneihinsa vanha klassikko A. H. Tammsaare. Mikitan ja Tammsaaren tekstejä on suomennettu jo kokonaisina teoksina.
Nippernaatiin valittiin katkelma Andrus Kasemaan romaanista Leskede kadunud maailm (Leskien kadonnut maailma). Teoksessa muistellaan ja hyvästellään vanhaa kyläyhteisöä haikein mielin ja samalla humoristisesti. Katkelma sisältää muun muassa lukemattoman määrän menneiden vuosikymmenten esineistöä aina maanviljelysvälineistä mummojen alusvaatteisiin. Virolaisessa nykykirjallisuudessa maalaismaisemia kuvataankin enimmäkseen jo taakse jääneenä elämänä.
Vanhan ja uuden maailman rajalla toimivat myös Aliis Aalmannin runot, jotka ammentavat virolaisesta kansanperinteestä. Aalmann on nuori runoilija ja menestynyt loitsumaisilla runoillaan virolaisissa lavarunokilpailuissa. Nippernaatiin suomennettiin valikoima hänen runojaan kokoelmasta Verihaljas (Verenvihanta).
Toinen Nippernaatiin suomennettu, vasta vähän tuotantoa julkaissut nuori kirjailija on Berit Petolai. Häneltä on ilmestynyt runokokoelmakin, mutta Nippernaatiin häneltä valittiin novelli Noitakarhun paluu. Siinä luontoon yhdistyy mystisiä, maagisia elementtejä. Petolai asuu Peipsijärven lähettyvillä pienessä hajakylässä ja ammentaa teksteihinsä tunnelmia ympäröivistä metsistä.
Ekokriisi hiipii virolaiskirjallisuuteen
Luonnosta puhuessa ei voi nykyisin sivuuttaa luontokatoa ja ilmastonmuutosta, jotka näkyvät jo lähiympäristössämme. Virossa ei toistaiseksi ole kovin montaa ekokriisistä kirjoittavaa kirjailijaa. Teema on kuitenkin viime vuosina alkanut pilkahdella nuorten kirjailijoiden teksteistä esimerkiksi Värske Rõhk -kirjallisuuslehdessä.
Määrätietoisimmin ilmastonmuutokseen on tarttunut runoilija Maarja Pärtna, jonka uudesta kokoelmasta Elav linn (Elävä kaupunki) on suomennettu Nippernaatiin valikoima runoja. Pärtnan mukaan kaunokirjallisuus voi antaa sanoja ilmaston lämpenemisen kaltaisille valtaville prosesseille, joita ei niiden abstraktin luonteen vuoksi ole helppo käsittää konkreettisesti. Pärtna pyrkii teksteissään yhdistämään globaalin ilmiön lähiympäristössä näkyviin muutoksiin, kuten leutoon talveen ja lisääntyneisiin rankkasateisiin.
Pärtnan lisäksi ympäristö- ja ilmastokriisiä käsittelevät teoksissaan Epp Annus ja Hasso Krull. Heidän teksteistään löytyy myös viittauksia siihen, millaisia kulutusvalintoja ilmastohuoli saa ihmiset tekemään omassa elämässään. Annusin romaanikatkelma Hei, Aleksander sijoittuu tulevaisuuteen, ja siinä yhteiskunta on joutunut sopeutumaan ympäristökriisin muuttamiin uusiin olosuhteisiin. Jan Kausin tieteisfiktiivisessä novellissa Narttu ollaan jo täystuhon jälkeisessä ajassa.
Eläinkuvauksen klassikot
Nippernaati-antologia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2015. Sanna Immasen luoman julkaisun tavoitteena on tarjota suomalaisille uutta, aiemmin suomentamatonta virolaista kaunokirjallisuutta. Antologian ansiosta suomalaisille onkin esitelty jo kymmeniä uusia kirjailijoita. Uusimpaan, kuudenteen Nippernaatiin on nyt valittu mukaan myös pari vanhempaa klassikkoa.
Elävä klassikko, Fred Jüssi, on suosittu luontokuvaaja ja virolaisen luontosuhteen tulkki. Hänen neuvostoaikana kirjoittamansa luontoa havainnoivat tekstit ovat yhä hämmästyttävän ajankohtaisia.
Toisen klassikon, Nikolai Baturinin, romaani Karu süda (Karhun sydän) vuodelta 1989 on ollut mieleenjäävä lukukokemus monelle viroa taitavalle suomalaisellekin. Teoksen suomentaminen oli useamman kääntäjän toive, ja siitä julkaistaan nyt katkelma tiettävästi ensimmäistä kertaa suomeksi. Romaani on maaginen selviytymiskertomus ja kuvaa niitä lukemattomia taitoja, joita henkiinjääminen erämaassa vaatii. Lisäksi teoksen eläinkuvaus on ihan omaa luokkaansa.
Suhde luontoon jäisi ontoksi ilman eläimiä. Ihmisen silminä ja korvina ovat kirjallisuudessa usein kissat ja koirat, nuo uskolliset kumppanimme. Muutamien Nippernaatin tekstien kautta piirtyvät esiin myös eläinsuhteemme ongelmakohdat: ihminen kohtelee eläimiä julmasti ja tappaa. Fred Jüssi käsitteli tätä kipeää ristiriitaa jo 1970-luvulla kirjoittamassaan tekstissä Tällainen kuolema. Hasso Krullin, Maarja Pärtnan ja Epp Annusin teksteissä ristiriitaan etsitään ratkaisua muun muassa kasvissyönnistä.
Klassikoiden julkaisun lisäksi Nippernaatissa on tällä kertaa toinenkin pieni uudistus: siinä julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa varta vasten kyseistä antologiaa varten kirjoitettu essee. Semiootikko ja ekokriitikko Kadri Tüür tarkastelee esseessään virolaisen kirjallisuuden luontokuvausta ja taustoittaa aihetta luontokirjallisuuden historialla.
Viro tulee taas Helsingin kirjamessuille 27.–30.10.! Viro, myös SVYL-Verkkopuoti, löytyy osastolta 6a70 (Viron Kustannusyhdistys). Osaston lisäksi messuilla on monipuolinen ohjelma Viro-kirjallisuutta!
Viro tulee taas Turun kirjamessuille 30.9.–2.10.! Viron maaosasto löytyy tutulta paikalta A44 messujen A-hallista. Osaston lisäksi messuilla on monipuolinen ohjelma Viro-kirjallisuutta!
Tampereen Kirjafestareilla Tampere-talossa (Yliopistonkatu 55) on lauantaina 4. joulukuuta Viro-päivä!
Luvassa on mielenkiintoisia keskusteluja Virosta, virolaisesta kirjallisuudesta, kulttuurista ja yhteiskunnasta, runoudesta, lastenkirjoista jne.
Lue päivän Viro-ohjelma tästä:
Sorsapuistosali:
15.00 Tapakulttuuri Suomessa ja lähinaapurissa Raija Tervomaa: Suomi – Opas historiaan, kieleen, kulttuuriin ja tapoihin Tapio Mäkeläinen: Peipsimaa ja Jõgevamaa
16.00 Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Pilatuksen evankeliumi (suomennos Jouko Vanhanen)
16.30 Saarenmaa suomalaisessa nykykirjallisuudessa Sampo Terho: Olev Roosin kyyneleet Paula Havaste: Saarelaislaulu
17.00 Mart Kivastik: Taivaan portaat (suomennos Anna Kyrö)
17.30 Millaista on kaksi- tai sekakielinen runous? Heidi Iivari: Tartu sariarmastaja. Tarton sarjarakastaja Ville Hytönen: Thule. Pieniä runoja armastuksesta
18.00 Ville Hytönen: Viro maailmanvallaksi Tapio Mäkeläinen: Peipsimaa ja Jõgevamaa
Duetto 1-sali:
14.30 Mika Keränen: Aavepyöräilijä (suomennos Kaisu Lahikainen)
Viro-osaston ja -ohjelman ovat tuottaneet Tuglas-seura, Suomen Viro-yhdistysten liitto, Viro-instituutti ja Viron Helsingin suurlähetystö yhteistyössä Arktisen Banaanin, Atrain&Nordin, Enostonen, Gummeruksen, Into Kustannuksen, Kustannusosakeyhtiö Sammakon, Lector Kustannuksen ja WSOY:n kanssa.
Tervetuloa Viron osastolle 6a78 tutustumaan uusiin virolaisiin kirjoihin, ostamaan tuoreita suomennoksia ja tapaamaan tuttuja!
Messuilla on myös mielenkiintoisia Viro-kirjallisuuskeskusteluja:
Torstaina 28.10. klo 19.00 Suomenlinna-sali JAAN KAPLINSKIn 590-sivuisen runovalikoiman ILTA TUO TAKAISIN KAIKEN kääntäjien Anja Salokantelen ja Pauli Tapion kanssa keskustelevat Kaplinskin elämää ja tuotantoa pitkään ystävänä ja kääntäjänä seurannut Juhani Salokannel ja virolaisen nykylyyrikan asiantuntija Mart Velsker.
Lauantaina 30.10. klo 16.00 Punavuori-lava INDREK HARGLAn kanssa keskiaikaiseen Tallinnaan sijoittuvista APTEEKKARI MELCHIOR JA PILATUKSEN EVANKELIUMI -kirjan tapahtumista keskustelee Virpi Hämeen-Anttila, jonka dekkareiden tapahtumapaikka on 1920-luvun Helsinki. Kirjan kääntäjä on Jouko Vanhanen.
Viro-osasto 6a78 on messuhallin pääportaiden lähellä naulakkoa vastapäätä.
Viro-ohjelman ovat järjestäneet yhteistyössä Viron kustannusyhdistys ja Viron kirjallisuuden keskus, yhteistyökumppaneina Tuglas-seura, Suomen Viro-yhdistysten liitto ja Viron suurlähetystö. Ohjelmaa ovat tukeneet Viron kulttuuriministeriö ja Viron kulttuurirahasto.
Suomalaisia ja ruotsalaisiakin kirjailijoita Viro on alkanut kiinnostaa, ja Viro on esillä myös seuraavissa keskusteluissa:
28.10.2021 klo 14.30–15.00 Hakaniemi-lava Eveliina Talvitie, Kävin vaan uimassa, sisko
28.10.2021 klo 15.30–16.00 Suomenlinna-sali Paula Havaste, Saarelaislaulu ja Sampo Terho, Olev Roosin kyyneleet
29.10.2021 klo 15.30–16.00 Vallisaari-lava Aki Ollikainen & Siim Liivik, Fuck You Liivik
30.10.2021 klo 17.30–18.00 Töölönlahti-lava Denise Rudberg, Vaarallinen yhteys
30.10.2021 klo 18.30–19.00 Hakaniemi-lava Sata vuotta kirjailijoiden kansainvälistä sananvapaustyötä – PEN International 100 v. Venske Regula (Saksa), Sönmez Burhan (Turkki), Kaldmaa Kätlin (Viro)
31.10.2021 klo 10.30–11.00 Punavuori-lava J. K. Tamminen, Estonian salaisuudet
31.10.2021 klo 12.30–13.00 Punavuori-lava Antto Terras, Tallinnan tappajat 2&3 – Viron veriset vuodet
Käytämme evästeitä
Verkkopuodissa käytetään evästeitä toiminnallisuuden ja käyttökokemuksen ylläpitoon, kuten rekisteröityneen käyttäjän tunnistamiseen ja suositusten tekoon aiempien käyntikertojesi sekä kiinnostustesi pohjalta. Valitsemalla "Hyväksy" suostut KAIKKIEN keräämiemme evästeiden käyttöön. Lue lisää
SVYL-Verkkopuodissa käytetään evästeitä parantamaan käyttökokemustasi, kun selaat verkkopuodin sivuja, tutustut tuotteisiimme ja hallitset tilaustietojasi. Välttämättömiksi luokitellut evästeet tallentuvat itse käyttämäsi laitteen selaimen asetuksiin ja ne ovat välttämättömiä SVYL-Verkkopuodin perustoimintojen ylläpidon kannalta.
Käytämme myös kolmannen osapuolen evästeitä, jotka auttavat meitä analysoimaan ja ymmärtämään, miten SVYL-Verkkopuotia käytetään ja kuinka moni SVYL-Verkkopuodissa vierailee. Nämä evästeet tallennetaan käyttämäsi laitteen selaimeen vain, jos hyväksyt niiden tallentamisen. Voit myös kieltää näiden evästeiden käytön. Evästeiden käytön kieltäminen voi heikentää käyttökokemustasi SVYL-Verkkopuodissa.
Välttämättömät evästeet ovat evästeitä, joita ilman SVYL-Verkkopuoti ei voi toimia kunnolla. Näillä evästeillä varmistetaan perustoiminnot ja verkkokaupan turvallisuus anonyymisti.
Cookie
Duration
Description
cookielawinfo-checkbox-advertisement
1 year
Tämän evästeen on asettanut GDPR Cookie Consent -työkalu, jota käytetään SVYL-Verkkopuodissa. Työkalun avulla tallennetaan valintasi evästeluokasta "Mainonta".
cookielawinfo-checkbox-analytics
1 year
Tämän evästeen on asettanut GDPR Cookie Consent -työkalu, jota käytetään SVYL-Verkkopuodissa. Työkalun avulla tallennetaan valintasi evästeluokasta "Analytiikka".
cookielawinfo-checkbox-necessary
1 year
Tämän evästeen on asettanut GDPR Cookie Consent -työkalu, jota käytetään SVYL-Verkkopuodissa. Työkalun avulla tallennetaan valintasi evästeluokasta "Välttämättömät".
cookielawinfo-checkbox-others
1 year
Tämän evästeen on asettanut GDPR Cookie Consent -työkalu, jota käytetään SVYL-Verkkopuodissa. Työkalun avulla tallennetaan valintasi evästeluokasta "Muut".
cookielawinfo-checkbox-suorituskyky
1 year
Tämän evästeen on asettanut GDPR Cookie Consent -työkalu, jota käytetään SVYL-Verkkopuodissa. Työkalun avulla tallennetaan valintasi evästeluokasta "Suorituskyky".
cookielawinfo-checkbox-toiminnalliset
1 year
Tämän evästeen on asettanut GDPR Cookie Consent -työkalu, jota käytetään SVYL-Verkkopuodissa. Työkalun avulla tallennetaan valintasi evästeluokasta "Toiminnalliset".
Toiminnallisia evästeitä käytetään ylläpitämään tiettyjä toimintoja SVYL-Verkkopuodissa, kuten mahdollistamaan Ajankohtaiset-sivun uutisten jakaminen sosiaalisen median alustoilla, keräämään palautetta ja muuhun vastaavaan.
Suorituskykyevästeet auttavat SVYL-Verkkopuodin ylläpitäjiä ymmärtämään ja analysoimaan palvelun käyttöön liittyviä tärkeitä käyttötietoja, joiden avulla pyritään tarjoamaan parempia käyttökokemuksia SVYL-Verkkopuodin käyttäjille.
SVYL-Verkkopuoti tallentaa mieltymyksiäsi ja katsomiesi tuotteiden tietoja, jotta se voi tehdä sinulle suosituksia. Tietoja ei käytetä ulkopuolisten mainosten kohdentamiseen, eikä tietojasi lähetetä ulkopuolisille mainostajille.
Muut luokittelemattomat evästeet ovat sellaisia, joita vielä selvitetään eikä ole luokiteltu vielä mihinkään muuhun kategoriaan.
Cookie
Duration
Description
_ir
Tämän evästeen on asettanut Pinterest. Emme tunne tarkalleen sen merkitystä, mutta Verkkopuodissa on mahdollisuus jakaa Verkkopuodin uutisia Pinterestiin, ja eväste liittyy ehkä siihen.
Analytiikkaevästeitä käytetään, jotta ymmärtäisimme paremmin, kuinka käyttäjät käyttäytyvät SVYL-Verkkopuodissa. Näillä evästeillä pystymme seuraamaan, kuinka paljon SVYL-Verkkopuodissa on kävijöitä päivän aikana.
Cookie
Duration
Description
tk_ai
5 years
Tämän evästeen on asettanut WordPress, jolla SVYL-Verkkopuoti on toteutettu. Eväste kerää ylläpitäjille tietoa siitä, kuinka Verkkopuotia käytetään. Tiedoista koostetaan tilastotietoa, jonka pohjalta käyttökokemusta voidaan parantaa.
tk_lr
1 year
Tämän evästeen on asettanut JetPack-työkalu, jota käytetään SVYL-Verkkopuodissa. Työkalun avulla mm. parannetaan SVYL-Verkkopuodin turvallisuutta ja kerätään tietoa käyttäjämääristä.
tk_or
5 years
Tämän evästeen on asettanut JetPack-työkalu, jota käytetään SVYL-Verkkopuodissa. Työkalun avulla mm. parannetaan SVYL-Verkkopuodin turvallisuutta ja kerätään tietoa käyttäjämääristä.
tk_qs
30 minutes
Tämän evästeen on asettanut WordPress, jolla SVYL-Verkkopuoti on toteutettu. Eväste kerää ylläpitäjille tietoa siitä, kuinka Verkkopuotia käytetään. Tiedoista koostetaan tilastotietoa, jonka pohjalta käyttökokemusta voidaan parantaa.
tk_r3d
3 days
Tämän evästeen on asettanut JetPack-työkalu, jota käytetään SVYL-Verkkopuodissa. Työkalun avulla mm. parannetaan SVYL-Verkkopuodin turvallisuutta ja kerätään tietoa käyttäjämääristä.