Julkaistu

Jouko Vanhaselle Viron kulttuurirahaston kirjallisuuden palkinto parhaasta virolaisen teoksen käännöksestä

Viron äidinkielen päivänä sunnuntaina 14.3. jaettiin Viron kulttuurirahaston kirjallisuuden vuosipalkinnot. Parhaan virolaisen kirjallisuuden käännöksen palkinto myönnettiin Jouko Vanhaselle Jaan Krossin romaanin Taivaankivi sekä runokokoelman Maailman löytäminen suomentamisesta. Paljon onnea!

Vanhanen on tunnettu Jaan Krossin kääntäjä ja on myös tehnyt kaikki Indrek Harglan Melchior-kirjasarjan käännökset suomeksi. Verkkopuodin hakua käyttämällä saamme nähdä, että Jouko Vanhanen on monipuolinen ja virosta aktiivisesti käännöksiä tehnyt suomentaja. Tässä muutamia Vanhasen kääntämiä teoksia ja kirjasarjoja puodista.

Jaan Krossin upeat teokset

Vanhasen sai Viron kulttuurirahaston palkinnon nimenomaisesti Jaan Krossin teosten käännöksistä Taivaankivi (2020, Tuglas-seura) ja Maailman löytäminen (2020, Tallinna-kustannus). Vanhaselle annettiin myöskin kirjallisuuden valtionpalkinto vuonna 2004 hänen ja kääntäjä Kaisu Lahikaisen yhteistyöstä Krossin avainteos Uppiniskaisuuden kronikka suomennoksessa. Verkkopuodista löytyy vielä Krossin muistelmateos Rakkaat kanssavaeltajat II (2010, WSOY) ja novellikokoelma Kleion silmien alla (2012, Moreeni).

Apteekkari Melchior -kirjasarja

Indrek Harglan Apteekkari Melchior -sarja sijoittuu 1400-luvun Tallinnaan. Vielä rakenteilla olevan kaupungin siluettia hallitsee Toompean linnoitus. Saksalainen ritarikunta on juuri karkottanut ryöstelevät vitaaliveljet Itämereltä, ja kasvavassa kaupungissa vilisee kauppiaita, sotilaita, kirkonrakentajia, dominikaanimunkkeja ja maallikkoveljiä, raatimiehiä ja maankiertäjiä. Näin kuvaillaan ensimmäisen Apteekkari Melchior -kirjasarjan teoksen alkuvaiheita. Sarjasta on ilmestynyt suomeksi Vanhasen kääntämänä seitsemän teosta, joista uusin on Apteekkari Melchior ja Pilatuksen evankeliumi (2021, Into, suom. Jouko Vanhanen).

Tutustu Melchioreihin tästä!

Muita käännöksiä

Verkkopuodista löytyy Vanhasen kääntämänä lisäksi mm. Ilmar Taskan kehuttu Pobeda 1964 (2017, WSOY), Voldemar Veedamin ja Carl B. Wallin hurja pakomatka Purjehdus vapauteen. Virolaisten uskomaton merimatka yli Atlantin (2017, Arktinen Banaani), Eero Epnerin Kondrad Mägi -teos (2018, OÜ Sperare), joka julkaistiin suomeksi taiteilijan 140-vuotisjuhlavuotena sekä ruokakirjat Jauhamalla paras. Pienistä pyöryköistä muhkeisiin murekkeisiin (2014, Moreeni) ja Herkkuja perunasta (2014, Moreeni).

Julkaistu

Hyvää naistenpäivää!

Verkkopuodin tarjonnasta löytyy paljon upeita teoksia, joita on ilo nostaa naistenpäivän kunniaksi.

Minu -kirjasarja on esitellyt paikkoja Virosta virolaisten näkökulmasta. Toimittaja, tutkija ja poliitikko Barbi Pilvre on kirjoittanut vironkielisen teoksen Minu Vormsi. Väinemere Twin Peaks (2020, Petrone Print) Vormsin kesäkodissa viihtyvä Pilvre raottaa mystisen Vormsin saaren elämää. Teos on vironkielinen ja mikä mainion tapa perehtyä kieleen opintojen ohella.

Kätlin ja Hanneleele Kaldmaan yhteisteos avaa nimensä mukaisesti kahta rakkaustarinaa: Kätlinin ja äitinsä sekä Kätlinin ja tyttärensä Hanneleelen. Teoksessa liikutaan siis kahdessa tasossa ja ajassa. Hyvin erilaiset tarinat avaavat ajan muutosta, mutta myös kahden täysin erilaisen suhteen dynamiikkaa. Kaksi rakkaustarinaa (2020, Aviador) on Outi Hytösen taidokas suomennos, teos on saatavilla myös viroksi.

Yksi rakastetuimmista virolaisteoksista on Leelo Tungalin Seltsimees Laps, joka kuvaa Neuvosto-Viroa 1950-luvulla. Yllättäen äidittä jäävä pieni Leelo tulkitsee maailmaa lapsen logiikalla, ympärillään vuoroin maaseutumaisema ja Tallinna. Toveri Lapsi -teoksen (2019, Arktinen Banaani) on suomentanut Anja Salokannel ja siitä ohjannut menestyselokuvan Monika Siimets.

Eeva Park on monipuolinen virolainen kirjailija, jonka teos Viimeisellä rajalla (2019, Into kustannus, suom. Sanna Immanen) on voimakas kuvaus nuoren naisen elämästä juuri itsenäistyneessä Virossa 90-luvun alussa. Psyologisen trillerin omaisen teoksen teemoja ovat ihmiskauppa, Neuvostoaika ja nyky-Viro. Verkkopuodista löytyy myös Parkin toimittaman suomalais-virolaisen runokokoelman 8+8 toinen osa.

Palkitun lastenkirjailija Kairi Lookin teokset Lentokentän lutikat (2018, Aviador) ja Piia pikkuleipä muuttaa (2019, Aviador) ovat riemukkaita tarinoita, joista myös aikuiset nauttivat. Teokset on kääntänyt suomeksi Katariina Suurpalo. Verkkopuodin tarjonnasta löytyy myös vironkielinen Lennujaama lutikad ei anna alla (2014, Tänapäev).

Viron kielen oppijoille on tarjolla verkkopuodissa mittava kattaus virolaisia oppikirjoja ja muita oppimista tukevia teoksia. Helsingissä asuva ja viron kielen kursseja pitävä arvostettu ja rakastettu opettaja Klarika Sander on tehnyt viron kielen alkeisoppikirjan, Kohtume Eestis!, joka on aikuisille tarkoitettu kommunikatiivinen viron kielen alkeisoppikirja. Kirjassa on tekstit niin suomeksi, englanniksi kuin venäjäksikin.

Aino Kallas on sekä Suomessa että Virossa rakastettu ja arvostettu kirjailija, joka on otettu omaksi kummassakin maassa. Silja Vuorikurun kirjoittama Aino Kallas – Maailman sydämessä (2017, SKS) on ensimmäinen elämäkerta Suomesssa syntyneestä maailmankansalaisesta. Teos löytyy myös Sirje Oleskin vironkielisenä käännöksenä (2018).

Omia kokemuksiaan Viron eri aikakausilta ovat kuvanneet omaelämäkerrallisissa teoksissaan muun muassa Imbi Paju ja Marjo Näkki. Pajun klassikkoteos Torjutut muistot (uusintapainos 2020, Like, suom. Kaisu Lahikainen) kuvaa kansakunnan traumaa Pajun äidin ja tämän kaksoissisaren vankileirillä vietettyjen vuosien kautta. Näkin teos Hepoa Tallinnaan. Kaksi vuotta kirjeenvaihtajana (2010, Gummerus) kuvaa STT:n kirjeenvaihtajan elämää tiedonvälityksen kulisseissa. Teosta on kuvattu riemukkaaksi ja se avaa sekä Baltian maiden tilannetta että Näkin omaa seikkailua ulkomailla.

Toki tässä vain pilkahdus verkkopuodin tarjontaan. Mm. Kai Aareleidin, Paula Havasteen ja muiden upeiden kirjoittajien teokset löydät Verkkopuodista!

Julkaistu

Hyvää uutta vuotta 2021!

Arvoisat asiakkaat, haluamme toivottaa teille oikein hyvää uutta vuotta 2021!

Verkkopuoti on jälleen toiminnassa normaalisti ja kirjoja voi tilata verkkosivuston kautta. Olemme juuri saaneet myyntiin mm. Asko Künnapin uutuusteoksen Pallosalama koputtaa tullessaan (Enostone 2020, Suom. Hannu Oittinen) ja Tõnu Õnnepalun Vilsandin kesä -teoksen (Kirjokansi 2020, 79 s., suom. Jouko Väisänen). Lusten upean seinäkalenterin vuodelle 2021 saat tilattua tästä!

Teemme tämän hetkisen suosituksen mukaisesti pääosin etätöitä, joten Eesti Majassa sijaitseva SVYL:n toimisto ja Verkkopuodin noutopiste on toistaiseksi kiinni. Lisätietoa saat kirjoittamalla sähköpostia osoitteeseen svyl@svyl.fi.

Julkaistu

Verkkopuoti joululomien aikaan

SVYL-verkkopuoti palvelee joulunalusviikolla ja loppuvuodesta. 15.12. mennessä tehtyjen tilausten tulisi ehtiä jouluksi. Sen jälkeen tehdyt tilaukset toimitetaan postin aikataulun mukaisesti.

SVYL hiljenee joulunviettoon ja verkkopuodin toimituksissa on viivästyksiä 20.12.-6.1. välisenä aikana.

Haluamme kiittää kaikkia asiakkaita menneestä vuodesta ja toivottaa oikein rauhallista joulun aikaa!

Julkaistu

Anu Kippasto suosittelee tutustumaan Mart Kivastikin Tarttoon

SVYL-verkkopuodin Kirjasyksy-kampanjassa saadaan suosituksia puodin tarjonnasta. Anu Kippasto suosittelee lukemaan Mart Kivastikin vastikään suomeksi julkaistun Taivaan portaat -teoksen.

Anu Kippasto on on Viron Helsingin-suurlähetystön kulttuurineuvos ja toiminut SVYL:n aktiivisena yhteistyökumppanina mm. Turun kirjamessujen ja nyt uuden Uksest ja aknast -festivaalin tiimoilta.

Mart Kivastik – Taivaan portaat

Atrain & Nord 2020, 279 s.
suom. Anna Kyrö

Teksti: Anu Kippasto

”Hän ajoi hitaasti kotiin päin, mitä enemmän hän asiaa pohti, sitä selvemmäksi se tuli! Joku haluaa käydä Teneriffalla ja Kreikassa, jotkut menevät maalle, hän ei, sillä ihmiset ovat erilaisia. Hän viettää lomansa lapsuutensa Tartossa Päeva-kadulla, siellä on lämmintä, aurinkoista ja Uriah Heep, mitkään kultahiekkarannat eivät vedä sille vertoja.“ (Mart Kivastik: Taivaan portaat, Atrain&Nord 2020, suom. Anna Kyrö)

Tarttoon ja vuoteen 1975 lukija pääsee Mart Kivastikin romaanissa Taivaan portaat. Siinä päähenkilö Uu saa kuulla ystävältään Georgilta salaisuuden siitä, kuinka pääsee käymään menneisyydessä ja kuinka sieltä voi palata takaisin nykyhetkeen, tämän päivän Tarttoon ja sen arkielämään.

Tarttolaisena Martin ja Uun ikätoverina en tarvinnut Georgin kikkaa päästäkseni menneisyyteen – riitti, että luin Taivaan portaat -kirjan. Pääsin lapsuuteeni, kylläkin toiselle puolelle Tarttoa ja lentopallotreeneihin, uinti sen sijaan oli veljeni harrastus. Se musiikkikin, josta pidin, oli erilaista, kuin mitä romaanin henkilöt kuuntelevat. Kirjan nimi Taivaan portaat viittaa nimittäin Led Zeppelinin kappaleeseen Stairway to Heaven. Kaikista erineväisyyksistä huolimatta tulivat Martin kuvailuista mieleeni Tarton puutalojen ja -liiterien, urheiluhallien pukuhuoneiden sekä jopa lapsuuteni kesien tuoksut ja värit.

Suomalainen lukija saa hyvin totuudenmukaisen kuvan nuorten ja lasten elämästä Neuvosto-Virossa. Lukiessa ei kannata unohtaa, että oloista ja ajoista huolimatta lapsuus on aina jollain tavalla kultainen.

Mart Kivastik kertoo romaanissaan ajankuvan kautta elämän olennaisista asioista: ajasta, vanhenemisesta ja lapsuuden unelmista, ystävyydestä, ystävien muuttumisesta ja katoamisesta sekä tietenkin rakkaudesta.

Mart Kivastik on tarttolainen kirjailija. Suomeksi häneltä on julkaistu aikaisemmin vain yksi, Katariina Suurpalon suomentama novelli antologiassa Nippernaati 2 (Eesti Instituut 2016). Taivaan portaat on suomentanut Anna Kyrö ja kustantanut Atrain&Nord.


Tutustu Kivastikin teokseen SVYL-verkkopuodin sivuilla.

Katso myös Mart Kivastikin ja Heidi Iivarin Uksest ja aknast -festivaalin keskustelu.

Julkaistu

Reijo Roosin kirjavinkki on Indrek Koffin Eestluse elujõust -teoksen suomennos Oi suomi on

SVYL-verkkopuodin Kirjasyksy-kampanjassa saadaan suosituksia puodin tarjonnasta. Reijo Roos suosittelee lukemaan Indrek Koffin teoksen Oi suomi on (2018, Keropää, suom. Mika Keränen).

Reijo Roos on Tallinnassa elävä runoilija, jonka koostama viron- ja suomenkielinen runokokoelma Sinisild/Sinisilta julkaistiin syksyllä 2020 (Ilmapress, toim. Mari-Liis Roos). Teos kertoo tunnettujen virolaiskirjailijoiden Suomi-kokemuksista ja -muistoista. Sinisild/Sinisilta on todennäköisesti maailman ensimmäinen Talsinkissa ilmestynyt teos.

Indrek Koff – Oi suomi on. eräänlainen selviytymistarina

Keropää 2018, 72 s., suom. Mika Keränen

Teksti: Reijo Roos

Oi suomi on perustuu Indrek Koffin vironkieliseen teokseen Eestluse elujõust (Härra Tee ja proua Kohvi 2011), jonka Mika Keränen on omien sanojensa mukaan ”Suomen oloihin koulinut“. Kirja (tai tekijöiden mukaan pikemminkin ”läpyskä, jonka tekemistä ei ole kukaan tukenut sitten yhtään millään“) kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta, käyttäen jokapäiväisiä ja arkikielisiä sanoja, fraaseja ja lauseita.

Luin teoksen ensimmäistä kertaa pari vuotta sitten, kun se oli juuri ilmestynyt. Läpyskä painui heti mieleeni eräänlaisena suomalaisuuden eepoksena, vaikka siitä ei löydäkään ikivanhoja runomittoja tai epärealistisija kansansatuja. Oi suomi on kuvaa niin tavallista ja arkista Suomea, kuin tavallinen ja arkinen Suomi suinkin olla voi.

Uskon, että kirjan lyhyisiin ja iskeviin lauseisiin voi jokainen suomalainen enemmän tai vähemmän samaistua. Tämän rohkean, rehellisen teoksen repliikit on ikään kuin kaduilta poimittuja, sieltä, mihin jokainen suomalainen on jättänyt omia lauseitaan leijumaan ja löytäjäänsä odottamaan. Oi suomi on on juuri näiden varovasti poimittujen jokapäiväisten lauseiden hienolaatuinen kokoelma.

Kirja on täynnä uudelleen kokemisen iloa ja surullisuutta, koska jokainen ilmaisu voi olla vaikka oman, vihatun naapurin lausuma. Ja kun joku päivä voi kaikki mennä niin pieleen, kuin suinkin voi, niin päivän lopussa voi karkeanharmaasta arkipäivästä neutraaliin todellisuuteen palauttaa vaikkapa kahvilatyöntekijän miltei huomaamaton kysymys: ”Kahvia vai teetä?”

Indrek Koff, virolainen kääntäjä ja kirjailija, on kääntänyt lukemattomia teoksia ranskasta ja portugalista viron kieleen ja kirjoittaa myös muun muassa lastenkirjoja. Jo mainittu teos Eestluse elujõust sai Viron kulttuurirahaston kirjallisuuden vuosipalkinnon vuonna 2010.

Syntyjään suomalainen Mika Keränen on jo melkein 30 vuotta Virossa asunut kirjailija. Mika on tunnettu suosituista lastenkirjoistaan, joiden tapahtumat sijoittuvat Tarton Supilinnaan. Kirjoista on myös tehty Supilinna salaselts -niminen elokuva.


Tutustu Oi suomi on -teokseen ja osta se tästä!

Verkkopuodissa on myynnissä myös alkuperäisteos Eestluse elujõust -teos! Tutustu tästä!

Julkaistu

Anja Salokannel suosittelee Eeva Parkin ensimmäistä suomennettua romaania

SVYL-verkkopuodin Kirjasyksy-kampanjassa saadaan suosituksia puodin tarjonnasta. Anja Salokannel suosittelee lukemaan Eeva Parkin Viimeisellä rajalla -teoksen.

Anja Salokannel on toiminut kustannustoimittajana, kääntänyt useita merkittäviä virolaisteoksia ja kirjoittanut omaa tuotantoa. Salokannel sai L. Onervan palkinnon esikoisrunokokoelmastaan Metsän jälki (1982). Viime vuonna ilmestyi Salokanteleen odotettu käännös Toveri Lapsi (2019, Arktinen Banaani) Leelo Tungalin klassikkoteoksesta Seltsimees Laps. Verkkopuodista löytyy myös Monika Siimetsin samanniminen elokuva.

Eeva Park: Viimeisellä rajalla

Into Kustannus 2019, 280 s.
suom. Sanna Immanen

Teksti: Anja Salokannel

Runoilijana Suomessakin tunnetun Eeva Parkin  ensimmäinen suomeksi käännetty (suom. Sanna Immanen) romaani Viimeisellä rajalla kertoo yhden sukupolven tunnoista ennen ja jälkeen Viron itsenäistymisen.

Ihmiskauppaan kytkeytyvä trillerimäinen juoni pitää otteessaan loppuun saakka ja näyttää Tallinnasta paikkoja, joihin ei tavallinen turisti osu. Park on suvereeni kertoja, jonka elämysvoimainen kieli kuvaa yhtä hyvin luonnonkauniit maisemat kuin syrjäiset kaupunkiloukot. Tuoksut, maut, värit tulevat eläviksi, mutta painopiste on kuitenkin ihmisissä ja heidän keskinäisissä suhteissaan, joissa ahneus ja petos ovat yleismaailmallisesti tunnistettavia piirteitä.

Eeva Parkin romaani sijoittuu Viroon, mutta se voisi tapahtua missä tahansa Euroopassa. Se on osa maailmankirjallisuutta. Ihmettelen, että romaanista ei tietääkseni ole toistaiseksi tekeillä elokuvaa, niin dramaattisia ja visuaalisesti houkuttelevia käänteitä se sisältää.

Eeva Parkin runoja on ilmestynyt juuri suomeksi antologiassa Sinisild/Sinisilta. Hänen muistelmansa lapsuudestaan ja erityisesti äidistään Minni Nurmesta, Minu kuninglikud kaelkirjakud, sai Virossa kirjallisuuden vuosipalkinnon 2019.  Myös sitä suosittelen lämpimästi virontaitoisille.


Eeva Parkin Viimeisellä rajalla -teos löytyy SVYL-verkkopuodin sivuilta. Samalla voi tutustua muihin Eeva Parkin runoja sisältäviin teoksiin tai hänen toimittamaansa runokoelmaan.