Julkaistu

Uusi kirjallisuuskeskusteluiden sarja viro.nyt – audio

Suomen Viro-yhdistysten liitto on tehnyt uuden avauksen ja alkanut tuottaa kirjallisuuskeskusteluiden sarjaa liiton Soundcloud-kanavalle.

Jokaisessa liiton viro.nyt-lehdessä ilmestyy kirjallisuusartikkeli, joka on kuunneltavissa laajempana podcast-keskusteluna. Ääneen pääsevät eri syistä ajankohtaiset kirjailijat tai kirjallisuusalan toimijat. Muun muassa tuleva Euroopan kulttuuripääkaupunki Tartto on esillä aiheiden joukossa.

Ensimmäinen viro.nyt – audio -sarjan keskustelu on kirjailijoiden Mika Keräsen ja Antto Terraksen 50-vuotisjuhlahaastattelu, jossa kirjailijat pohtivat uraansa sekä suhdettaan Viroon ja Suomeen sekä viron ja suomen kieliin. Käy kuuntelemassa kirjailijoita itseään osoitteessa: soundcloud.com/svyl-svyl/vironyt-audio-mika-keranen-ja-antto-terras

Sarjan toisessa osassa ovat äänessä kustantajat Kalle Niinikangas Enostone Kustannuksesta ja Tommi Parkko Kustannusliike Parkosta. Heidän ajatuksiaan virolaisesta kirjallisuudesta, sen kustantamisesta ja pienkustantamon pyörittämisestä ylipäätään voit kuunnella täällä: soundcloud.com/svyl-svyl/vironyt-audio-kalle-niinikangas-ja-tommi-parkko

Samalta SVYL:n Soundcloud-kanavalta voi kuunnella liiton Mitä kuului, Viro? -äänikirjasarjan, jonka teoksista voi lukea lisää täältä: www.svyl.fi/ajankohtaista/viro-aanikirjasarja/

Julkaistu

Itämeren turvatarkastus -kirjakiertue

Marjo Näkki (vas.) ja Kaja Kunnas. Kuva: Juha Metso

Kirjailijat Kaja Kunnas ja Marjo Näkki kiertävät kertomassa Itämeren turvatarkastus -kirjastaan seuraavilla paikkakunnilla:

  • 20.11. klo 17 Pori, Kaupunkiolohuone (Kauppakeskus IsoKarhu, Yrjönkatu 14, pohjakerros)
  • 21.11. klo 18 Tampere, Kulttuuritalo Laikku (Keskustori 4)
  • 25.11. klo 13.30 Tornio, Tornion kaupunginkirjasto (Torikatu 2)
  • 30.11. klo 18.00 Rauma, Rauman lyseon lukion auditorio (Urheilukatu 22)

Itämeren turvatarkastus -kirja vie lukijan kierrokselle Itämeren ympäri ja pureutuu muun muassa hybridivaikuttamiseen, energiakriisiin, kyberiskuihin ja aseelliseen varustautumiseen. Matkan varrella kohdatut rantavaltioiden asukkaat hakkerista sotilaaseen ja poliitikosta tutkijaan auttavat ymmärtämään turvallisuuspolitiikan uutta aikakautta.

Kirjailijat Kaja Kunnas ja Marjo Näkki keskustelevat Itämeren alueen turvallisuustilanteesta: Miten kunkin maan historia ja naapurisuhteet selittävät tapaa, jolla se reagoi uuteen uhkaan? Millaiset jäljet johtavat Hansaliitosta Natoon?

Marjo Näkki (s. 1976) on toimittaja ja tietokirjailija, joka on työskennellyt Itämeren-, Baltian- ja Venäjän-kirjeenvaihtajana Ylellä ja STT:llä. Hän juontaa Yle Radio 1:n Ykkösaamua ja Pääministerin haastattelutuntia.

Kaja Kunnas (s. 1968) on Tallinnassa asuva toimittaja ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut Baltian maista kahden vuosikymmenen ajan muun muassa Helsingin Sanomiin, Suomen Kuvalehteen ja Ulkopolitiikka-lehteen.

Tilaisuuksissa myydään Itämeren turvatarkastus -kirjaa 25 euron hintaan. Maksu käteinen tai MobilePay.

Järj. Porin seudun Suomi–Viro-seura, Tampere–Tartto-seura, Meri-Lapin Suomi–Viro-seura, Rauman Suomi–Viro-seura ja Suomen Viro-yhdistysten liitto.

Kirjailijoiden kuva: Juha Metso

Julkaistu

Syksyn Viro-kirjasatoa

Tänä vuonna on ilmestynyt suomeksi paljon virolaista kirjallisuutta, jota on esitelty jo sekä Turun että Helsingin kirjamessuilla. Ennen joulua on kuitenkin vielä yksi suurempi tapahtuma, jossa on mahdollisuus tutustua kirjoihin ja ostaa niitä myös pukinkonttiin.

Kirjailijat Paavo Matsin (vas.), Heidi Iivari ja Mart Kivastik keskustelivat Turun Kirjamessuilla. Kuvassa myös tulkki Petteri Aarnos (oik.).
Kirjailijat Paavo Matsin (vas.), Heidi Iivari ja Mart Kivastik keskustelivat Turun Kirjamessuilla. Kuvassa myös tulkki Petteri Aarnos (oik.).
Kuva: Heikki Nenonen

Suomen Viro-yhdistysten liitto ja SVYL-Verkkopuoti ovat mukana 18.–19.11. Helsingin Kaapelitehtaalla Tuglas-seuran Martin Markkinoilla, jossa pääsee kuuntelemaan keskusteluita Mart KivastikinMudlumin ja Juhani Salokanteleen kirjoista. Ensi kertaa tänä syksynä on esittelyssä myös Mati Untin kokoelma Ja elämme vieläkin, ellemme ole kuolleet, josta keskustelevat Juhani Salokannel, Tiit Hennoste ja kirjan kääntäjä Jouko Väisänen.

Syksyn Viro-kirjauutuuksiin voi tutustua ja niitä ostaa sekä markkinoilla että verkosta SVYL-Verkkopuodista:

Martin Markkinat myös striimataan osoitteessa: www.tuglas.fi/stream

Tutustu Markkinoiden koko ohjelmaan: martinmarkkinat.fi

Kuvat: Heikki Nenonen

Julkaistu

Virolaisten ja latvialaisten tunteikkaat suhteet

Kuvassa on mainospylväs Riiassa.

Koska Latvian ja Viron historiat ovat kulkeneet samanlaisia polkuja, on naapuri tarpeeksi tuttu, että sille voi jopa nauraa – kaikella rakkaudella tietenkin.

Jenni Kallionsivu (teksti ja kuva)

Latvialaisen vitsin mukaan kolme virolaista meni kalaan aamulla kello viisi. Kymmeneltä ensimmäinen sanoi ”Ei nappaa”. Kolmelta seuraava totesi ”Ei tosiaankaan nappaa”. Iltakymmeneltä kolmas huomautti ”Ei tietenkään nappaa, kun te hölisette siinä koko ajan.” Kuulostaako tutulta? Samalla kaavalla ruotsalaiset ovat kehitelleet useita suomalaisvitsejä, ja epäilemättä samanlaisia vitsejä kerrotaan myös muualla maailmassa. Latvialaiset ottavat ilon irti vitsaillessaan virolaisten hitaudesta. Suomalaisesta näkökulmasta tämä on tietysti hyvin hämmentävää, onhan Suomenlahden eteläpuolen meno meidän silmissämme niin dynaamista, ettei pohjoisen asukki aina meinaa pysyä edes mukana.

Virolaisten ja latvialaisten keskinäiset suhteet näyttävät ylipäätään näin suomalaisen silmään ihailun, puoliksi unohdetuista riidoista juontavan kaunan mutta pohjimmiltaan lempeän hyväntahtoisuuden täyttämiltä. Siis hiukan kuin sisarussuhteelta. ”Mitä kiinnostavaa siellä Latviassa nyt oikein voi olla?”, kyselevät virolaiset tuttavani. Samaan aikaan Latvian ystävyysseura on tervetullut yhteistyökumppani moniin Viron ystävien tapahtumiin, eikä virolaisilta juuri kuule varsinaisia ilkeitä sanoja Latviasta – pientä naljailua kyllä senkin edestä.

Monet Rozentāls-seuran jäsenet ovat vanhoja Viro-harrastajia, joita on ajan mittaan ruvennut kiinnostamaan, mitä Viron etelärajan takana oikein on. Näin on käynyt itsellenikin, ja erilaisten käänteiden jälkeen päädyin kirjoittamaan kirjan nimeltä Firma maksaa: Löytöretki Latviaan. Nimi on suomalaislatvialaisten tilaisuuksien klassikkovitsi, sillä se tarkoittaa täsmälleen samaa molemmilla kielillä. Latviaksi se tosin kirjoitetaan firma maksā (jos et vielä tiennyt, mitä kirjainten päällä olevat viivat latvialaisissa sanoissa tarkoittavat, nyt tiedät: viiva pidentää allaan olevan vokaalin).

Latviaan ei käytännössä edes pääse maanteitse kulkematta Viron kautta, joten latvialaisten ja virolaisten suhtautuminen toisiinsa on näinkin konkreettista suomalaismatkailijan nokan edessä. Sitä paitsi on mukavaa, kun virolaiset nauravat muillekin kuin meille suomalaisille. Latvialaisten ja virolaisten suhde on siis kiinnostava molempien maiden kulttuurin harrastajalle, syystä, jos toisestakin.

Matka saldējumsien maahan 

Niin mitä sieltä Viron etelärajan takaa löytyykään – no tietenkin saldējumsia eli jäätelöä! Virolaisista sanassa on jotain hillittömän hauskaa, mikä ei kuitenkaan tunnu suomalaiselle kuulijalle selviävän. Olen yrittänyt kysellä virolaisilta, mikä saldējumsissa oikein naurattaa, mutta ilmeisesti lystin lähde ei ole sanallistettavissa. Saldējums on hauska sana, koska se on hauska sana, ja vielä hauskempaa on, jos siihen lisää ylimääräisen p-kirjaimen: saldejumps!

Ymmärtääkseni latvialaisvirolaisia suhteita ja jäätelön roolia niissä, päätin matkustaa kesäkuussa järjestettäville Riian jäätelöfestivaaleille. Vērmanen puistossa Riian keskustassa suuret ja pienet saldējumsit (sanalla voi virolaisten mielestä viitata myös latvialaisiin henkilöihin) nauttivat kylmiä herkkuja, torvisoittokunta musisoi ja aurinko paistoi. Jäätelöfestivaali ei, yllättävää kyllä, ollutkaan suunnattu virolaisturistien houkuttelemiseksi, vaan vaikutti paikallisten herkkukekkereiltä. Jos joku Riian matkailuinfosta sattuu lukemaan tämän jutun, kehotan vakavasti harkitsemaan kohderyhmän laajentamista seuraavana vuonna!

Hyväähän latvialainen jäätelö tietysti on. Maasta löytyy useita jäätelön valmistajia. Eräs suurimmista on Rūjiena, jonka makuvalikoimaan kuuluvat muun muassa karpalo ja rupjmaizes kārtojums eli paikallinen ruisleivästä tehty jälkiruoka. Aikoinaan Rūjiena on ollut Baltian suurin meijeri: ehkäpä latvialaisen jäätelön tunnettuuden juuret löytyvät täältä? Ainakin monen virolaisen lapsuusmuistoissa syödään latvialaista jäätelöä, ja rakastettu virolainen kirjailija Leelo Tungalon julkaissut myös lastenrunokokoelman nimeltä Lätikeelne jäätis eli latviankielinen jäätelö.

Aikaansaavat virolaiset

Koska latvialaisvirolaisten suhteiden kiemurat eivät selvinneetkään jäätelöä syömällä, päätin kilauttaa kaverille ja keskustella aiheesta latvialaisen Viro-asiantuntijan, kääntäjä Guntars Godiņšin kanssa. Hän on kääntänyt muun muassa Kalevipoeg-kansalliseepoksen latviaksi ja työskennellyt yli kymmenen vuotta Latvian suurlähetystössä Tallinnassa. Saldējumsiksi nimittely on toki hänellekin tuttua, ja lähetystössä työskennellessään hän järjesti myös Latvia-aiheisen seminaarin, jonka otsikko oli Kas te teate ainult saldējumsit? eli Tunnetteko vain saldējumsin? Tavoitteena oli näyttää, että Latviassa on yhden hauskan sanan lisäksi muutakin mielenkiintoista.

Godiņš muistutti siitä, miten Etelä-Virossa sanotaan sateen sattuessa jumal on lätlane eli jumala on latvialainen. Toisaalta myös iga saunatee viib Riiga eli jokainen saunatie vie Riikaan. Baltian suurimmassa kaupungissa on iät ja ajat käyty tekemässä monenlaista bisnestä ja muuta puuhaa, ja monista virolaiskaupungeista löytyy etelään johtava Riia tänav eli Riiankatu. Suhteet latvialaisiin näkyvät kansanperinteessä varsinkin Viron eteläosissa.

Vuosien mittaan olen huomannut, että Viroon suhtaudutaan Latviassa usein hieman ihailevasti. Godiņšin mukaan virolaiset saavat asioita aikaan: kun virolainen sanoo ”teeme nii”, hän todellakin tekee niin. Raha-asiansakin virolaiset ovat hoitaneet mallikkaasti, he ymmärtävät digitalisaation päälle ja panostavat koulutukseen. Jos virolaisten hitaudelle vähän naureskellaankin, se johtuu vain hienoisesta kateudesta.

Vitsejä kerrotaan nimenomaan virolaisista, sillä vitsien kehittyminen vaatii tuttuutta. Liettualaisista ei kuulemma samassa määrin vitsailla, sillä heidän ajattelutapansa on jo erilaisempi: jo katolisen uskonnon jättämä perintö erottaa, samoin menneisyys suurvaltana sekä Puolan vaikutus liettualaiseen kulttuuriin. Latvian ja Viron historiat ovat kulkeneet enemmän samanlaisia polkuja, ja tämän vuoksi virolaisille voi nauraa ja samalla miettiä, olisiko heiltä jotain opittavaa.

Porsastelu menköön virolaisten piikkiin

Virolaisista kerrotaan siis Latviassa paljonkin vitsejä, mutta suomalaiset eivät naurata. Syyt löytynevät taas historiasta – olihan Suomi neuvostomiehityksen aikana käytännössä valtavan paljon kauempana kuin Viro. Eivätkä kansojen aiemmatkaan kohtalot ole olleet niin samanlaisia kuin latvialaisilla ja virolaisilla keskenään. Suomalaisille Latvia tuntuu myös olevan henkisesti paljon kauempana kuin maantiede antaisi olettaa.

Suomalainen on Riian ulkopuolisessa Latviassa sen verran harvinainen otus, ettei meitä useinkaan eroteta virolaisista. Asioidessani suomalaisseurueen kanssa jelgavalaisessa ruokakaupassa, meiltä kysyttiin juttutuokion lopuksi, miten sanotaan kiitos viroksi. Vastasin, että ”aitäh”, mutta me olemme kyllä Suomesta, ja meillä sanotaan kiitos. Latvialaiseen korvaan suomi kun kuulostaa hyvinkin samanlaiselta kuin viro. Kielten eroista puhuttaessa voi vaikkapa kertoa, että suomessa sanat ovat pidempiä ja puhe ehkä jopa hitaampaa kuin virolaisilla. (Tai ainakin näin kannattaa toimia, jos on käyttäytynyt jotakuinkin ihmisiksi. Muissa tapauksissa antaa mahdollisten porsastelujen mennä virolaisten piikkiin!)

Itse olen ainakin toistaiseksi tunnustanut olevani Suomesta, enkä siis ole päässyt kokemaan, millaista kohtelua Latviassa virolaisena saisi. Kansanperinne kertoo kylläkin opettavaisen tarinan latvialaisen kohtalosta virolaisessa baarissa. Tämä oli mennyt väittämään virolaisia hitaiksi, ja saanut seuraavana päivänä turpiinsa.

Virossa latvialaisille naureskelu kiteytyy yhteen ruumiinosaan. Se kerrotaan jopa latvialaisten autojen rekisterikilvissä. Niissä nimittäin lukee LV, mikä on tietysti lyhenne sanasta lisavarvas eli lisävarvas. Latvialaisillahan on virolaisten mukaan kuusi varvasta: kohtuullisen normaalista ulkokuorestaan huolimatta naapureissa on oltava jotain outoa.

Kaikesta huolimatta naapuri on rakas niin hidastelijoille kuin lisävarpaiden kantajillekin. Onneksi virolaiset eivät myöskään tiedä, että latvialaiset nauravat heille. Sen saavat tietää vasta heidän lapsenlapsensa.


Kirjoittaja on Rozentāls-seuran toiminnanjohtaja ja Firma maksaa -kirjan kirjoittaja. Artikkeli on ilmestynyt viro.nyt 3-2023 lehdessä.

Julkaistu

Viro Helsingin kirjamessuilla

26.–29.10.2023
Messukeskus
Messuaukio 1, Helsinki

Tervetuloa Helsingin kirjamessuille kuuntelemaan mielenkiintoisia keskusteluja virolaisen kirjallisuuden suomennoksista ja Viro-aiheisista kirjoista, sekä Viron osastolle 6a70 tutustumaan uusiin virolaisiin kirjoihin ja hankkimaan tuoreita suomennoksia SVYL-Verkkopuodista!

PERJANTAI 27. lokakuuta

16.30 – 17.00 Töölö-lava
TIIT ALEKSEJEV, PUUTARHA VAILLA MUUREJA & Virginius, kääntäjä (Enostone, suom. Hannu Oittinen)
Panu Rajala haastattelee
Vuosi 1098. Syyria. Ensimmäinen ristiretki etenee vitkaan ja riitaisasti. Pyhää maata ei vieläkään näy. Satoja vuosia myöhemmin Etelä-Virosta kotoisin ollut raamatunkääntäjä Virginius on joutumassa teloitettavaksi.

17.00 – 17.30 Hakaniemi-lava
MART KIVASTIK, BARBARUS (Atrain&Nord, suom. Anna Kyrö)
Timo Harakka haastattelee
Kivastik piirtää romaanissaan ihmisen, joka henkilökohtaisia unelmia ja valtaa tavoitellessaan joutuu politiikan välikappaleeksi ja tuhoutuu. Johannes Vares-Barbarus oli karismaattinen kirjailija, lääkäri ja poliitikko, jonka tehtävä oli siunata Viron miehitys kesällä 1940.

17.00 – 17.30 Töölönlahti-lava
ANTTO TERRAS, Verinen Venäjä & VIRON MAFIA (Into Kustannus)
Viron mafia kertoo eteläisen naapurimme järjestäytyneen rikollisuuden koko tarinan, alkulaukauksista loppuräjähdykseen. Viron rikollisuuden kultakausi kesti toistakymmentä vuotta. Kaikelle toiminnalle löytyi omat ammattitaitoiset operaattorinsa.

17.30 – 18.00 Suomenlinna-salissa
JUHANI SALOKANNEL, VASTAANPANEMISEN KULTTUURIHISTORIA (Vastapaino)
Juhani Salokannel, Sirje Olesk ja Ville Hytönen keskustelevat
Kirjailja Juhani Salokannel ja kirjallisuustutkija Sirje Olesk avaavat, miten virolainen kirjallisuus selvisi 1940-luvulta tähän päivään, miten se on muuttunut neuvostomiehityksestä uuden itsenäisyyden aikaan ja miten se eroaa suomalaisesta kirjallisuudesta.

SUNNUNTAI 29. lokakuuta

12.00 – 12.30 Töölö-lava
ELO VIIDING, TUHANNELLE ÄÄNELLE (Kustannusliike Parkko, suom. Katja Meriluoto)
Anja Erämäja haastattelee
Elo Viiding on Viron uuden itsenäisyysajan tärkeimpiä runoilijoita. Hänen ansiostaan Virossa on muuttunut käsitys naisten kirjoittamasta lyriikasta. Hän on kääntänyt muun muassa Pentti Saarikoskea ja Paavo Haavikkoa viroksi.

17.00 – 17.30 Töölö-lava
TÕNU ÕNNEPALU, LOPUTTOMUUS (Kirjokansi, suom. Jouko Väisänen)
Heli Laaksonen haastattelee
Näennäisen arkisen havainnoinnin taustalla pohditaan elämän tarkoitusta, ihmisen osaa ja suhdetta luontoon pieneltä saarelta, Loputtomuudesta. Paikasta, josta ei enää tarvitse kaivata minnekään. Kerronnan kauneus lumoaa ja antaa runsaasti ajateltavaa.

Koko messuohjelma: https://kirjamessut.messukeskus.com/ohjelma

Viro-osasto 6a70 on messuhallissa pääportaiden lähellä naulakkoa vastapäätä.

Messut ovat auki:

Torstai 26.10.2023 klo 10-20
Perjantai 27.10.2023 klo 10-20
Lauantai 28.10.2023 klo 10-20
Sunnuntai 29.10.2023 klo 10-18

Viro-ohjelman ovat järjestäneet Viron kustannusyhdistys ja Viron kirjallisuuden keskus, yhteistyökumppaneina Tuglas-seura, Suomen Viro-yhdistysten liitto, Viron suurlähetystö ja suomalaiset kustantamot. Ohjelmaa ovat tukeneet Viron kulttuuriministeriö ja Viron kulttuurirahasto.

Julkaistu

Viro Turun Kirjamessuilla 2023

Kuvassa on Tarton raatihuone.

SVYL-Verkkopuoti matkustaa perjantaina 29.9. Turkuun, jossa on Kirjamessuilla 29.9.–1.10.2023 jälleen laaja kattaus virolaista kirjallisuutta!

SVYL-Verkkopuoti löytyy Viro-osastolta A/42, jossa ovat myös Tuglas-seura, Suomen Viro-yhdistysten liitto, Viron kustantamoiden liitto, Viron Helsingin suurlähetystö, Tartto 2024, Turun Tuglas-seura ja Varsinais-Suomen Viro-keskus.

Messuista johtuen SVYL-Verkkopuodin toimituksissa on viivästyksiä loppuviikosta eikä kirjoja toimiteta 29.9.–2.10. Pahoittelemme viivettä ja kiitämme kärsivällisyydestä!

Messujen Viro-ohjelma löytyy täältä, ja se striimataan täällä.

Julkaistu

Virolaisen kirjallisuuden päivä 30.1.

Tänään 30.1.2023 vietetään historian ensimmäistä virolaisen kirjallisuuden päivää! Päivä on myös Viron kansalliskirjailija A. H. Tammsaaren 145. syntymäpäivä, paljon on syytä siis juhlaan.

Meistä jokainen voi juhlistaa tätä päivää lukemalla virolaista kirjallisuutta ja vinkkaamalla kirjasuosituksia ystävillekin. SVYL-Verkkopuoti tarjoaa tänään tehdyistä kirjatilauksista 15 % alennuksen päivän kunniaksi!

Eläköön, virolainen kirjallisuus!

Julkaistu

SVYL-Verkkopuoti Matkamessuilla 19.–22.1.2023

Suomen Viro-yhdistysten liitto ja SVYL-Verkkopuoti ovat Helsingin Matkamessuilla Messukeskuksessa to–su 19.–22.1.

Tule SVYL:n osastolle 7ky37 kuulemaan Viro-uutisia, tekemään kirjaostoksia ja tapaamaan tuttuja!

Matkamessujen virolaiset vieraat löydät kootusti täältä ja Viron lava-ohjelman täältä.

Matkamessut ovat avoinna:

  • to klo 9–18 (vain ammattilaisille)
  • pe klo 10–18
  • la klo 10–18
  • su klo 10–18

Lisätietoa messuista löytyy täältä

Matkamessujen takia SVYL-Verkkopuodin tuotteet lähtevät seuraavan kerran matkaan ma 23.1. Pahoittelemme tilannetta ja kiitämme kärsivälllisyydestä!