Nyt kun elämä hiljalleen helpottuu, voimme jo varovaisesti alkaa suunnitella kesän Viron-matkoja!
Tämän tiimoilta SVYL-Verkkopuodissa on kesäkampanja: matkaoppaat -20 % kesäkuun ajan!
Tässä linkki matkaoppaisiin: https://verkkopuoti.svyl.fi/…/tietokirjallisuus/matkailu/
Kari Valovirta
Indrek Rohtmets:
Viron luonto tutuksi
AtlasArt 2020, 223 s.
Suom. Aura Koivisto
Alkuteos kuuluu Varrak-kustantamon vuonna 2010 aloittamaan 101 Eesti -sarjaan. Siinä oman alansa asiantuntijat esittelevät suppein katsauksin 101 Viron asiaa, tapahtumaa tai ilmiötä. Kirja ei pyri siis olemaan varsinainen retkiopas eikä luontotyyppejä ja niiden kasvi- ja eläinlajeja systemaattisesti käsittelevä teos. Lyhyissä, kuvineen aukean mittaisissa kuvauksissa tulevat keskeiset asiat ja teemat tästä huolimatta hyvin selvitetyiksi. Pääpaino on niissä kohteissa, jotka ovat tekijälle merkityksellisiä tai joissa on erityisen suuria luontoarvoja. Näistä tekijä kertoo usein henkilökohtaisin muisteluksin.
Monet suomalaisille tuntemattomat kohteet
Teos vie kierrokselle ympäri Viron. Esiteltyjä kohteita on laajoista rannikkoalueista, metsistä ja soista lähteisiin, siirtolohkareisiin ja yksittäiseen tammeen saakka. Tiedeväkeä ja aktiivisia luontoharrastajia lukuun ottamatta useat niistä ovat tuntemattomia suomalaisille Viron reissaajille. Tutuimmasta päästä lienevät Saarenmaan Kaalin kraatterit ja Panga eli Mustjalan törmä sekä Koillis-Viron Ontikan törmä ja Valasten putous.
Kohteiden kuvausta taustoittavat esittelyt Viron kiviperustasta ja maan kohoamisilmiöstä. Vaikka tehostuva maankäyttö on myös Virossa laittanut luonnon yhä ahtaammalle, se on edelleen hyvin runsas niin yksilömääriltään kuin lajeiltaan. Meikäläistä kulkijaa kiinnostavat ja ihastuttavat erityisesti suomalaisista luontotyypeistä poikkeavat kohteet. Tällaisia ovat esimerkiksi kalkkipohjaiset alvarit, ennallistetut lehtoniityt, jokivarsien kivipaljastumat ja hohkaisten karstimaiden katoavat vedet. Mikäli syventyy aiheisiin enemmälti, niin taatusti puoleensavetäviä ovat graptoliittifossiilit, haisukonna ja kartiokalkkikämmekkä.
Ei pelkkä luontokirja
Kirja ei pitäydy ainoastaan luontoon. Kohteisiin sisältyy aimo annos Viron historian tärkeitä tapahtumia, kulttuuria ja merkkihenkilöitä. Niiden kuvauksissa annetaan puheenvuoro lukuisille maan tieteessä tai taiteessa ansioituneille. Luonto on myös ehtymätön kansantarinoiden, legendojen ja uskomusten lähde. Niinpä kohteisiin liittyy jälkiä Kalevin pojan sankaritöistä, maan ja veden taruolentoja, paholaisten tekosia ja outoja sattumuksia.
Esittelykierroksen päätteeksi Indrek Rohtmets palaa kotipihalleen. Hän korostaa oman pihan merkitystä jokaiselle. Tutustuminen siellä eläviin kasveihin ja eläimiin lisää kiinnostusta luontoon, joka tulee läheiseksi. Silloin ymmärtää paremmin luonnon arvon ja sen suojelun merkityksen.
Suomalaisen laitoksen kustantaja on tehnyt hyvää ja perusteellista työtä muokatessaan teoksen lukijan käyttöön. Kuvitus on runsas ja kohteista on esitetty koordinaatit. Erityiskiitoksen ansaitsevat Viron luontoa hyvin tuntevat, suomennoksen tehnyt kirjailija ja toimittaja Aura Koivisto ja sen tarkistanut biologi ja tietokirjailija Juha Valste. Omissa saatesanoissaan Aura Koivisto kertoo Viron luonnon erityispiirteistä ja liittää niiden oheen retkeilykäytön kannalta oleellisia nettisivuja. Hänen tekstiin lisäämänsä runsaat selitykset ja huomautukset ovat hyödyllisiä ja tarpeen niille, joille asiat eivät ole tuttuja.
Kirja tuottaa mainioita yllykkeitä lähteä Viroon niin siellä ennen käyneille kuin vasta sinne aikoville. Koronapandemian johdosta se ei ole tätä kirjoitettaessa oikein mahdollista, mutta paremmat ajat tulevat vielä. Niitä odotellessa voi palata Virossa aikaisemmin koettuun ja Viron luonto tutuksi -teoksen avulla virittäytyä uusien retkien suunnitteluun.
Viron luonto tutuksi -kirjaa voi ostaa SVYL-Verkkopuodista (verkkopuoti.svyl.fi) hintaan 30 € + postimaksu. Tutustu kirjaan tästä!
Kun yleisötapahtumista jouduttiin koronan takia luopumaan, keksi Mikkelin Eesti Keskuksen toiminnanjohtaja Eva Bellen keinon, jolla tarjota lapsille tekemistä ajasta ja paikasta riippumatta. Bellenin runo- ja värityskirja Nõia 13. Nõiapere lood on suunniteltu koko perheen yhteiseksi ajanvietteeksi.
”Korona-aika on tietenkin ollut sekä syy että mahdollisuus kirjan ilmestymiselle. Nyt kun tapahtumia ja lasten kerhoja ei ole voinut järjestää paikan päällä, kirjan kanssa voi paitsi oppia ja lukea viroa, myös tehdä käsillään – missä vain! Ajatus on, että jokainen perheenjäsen voi värittämällä tehdä kirjasta oman näköisensä. Kirjassa on myös tyhjiä sivuja lasten omia kuvituskuvia varten. Toivon, että tällä tavalla hauskan tekemisen kautta lapsilla heräisi kiinnostus lukemiseen”, Bellen sanoo.
Teoksessaan Bellen katselee nykyajan elämänmenoa noitamaailman läpi lempeällä huumorilla. Siksi se soveltuu pienten lisäksi myös aikuisille, jotka varmasti lukevat tarinaa erilaisesta näkökulmasta ja vaikuttuvat siitä hieman eri tavalla.
Nõia 13 kertoo noitaperheestä, jossa on äiti ja isä, kymmenen lasta sekä mummu ja vaari. Perhe asuu arkkitehti-isän suunnittelemassa talossa, johon isällä on myös patentti.
”Äiti ennustaa kristallipallosta tulevaisuutta ja keinoja, millä tavalla tulisi rahaa. Perheen kahdeksalla tyttärellä ja kahdella pojalla on kaikilla omat kiinnostuksenkohteensa. Mummu ja vaari ovat eläkkeellä ja tekevät kaikenlaista kivaa. Mummu esimerkiksi meditoi ja vaari juttelee eläinten kanssa”, Bellen kuvailee kirjansa hahmoja.
Bellen kirjoittaa tarinansa runomuotoon. Hän on kirjoittanut runoja aikaisemminkin. Viime vuonna hänen runokokoelmansa Anhedoonia julkaistiin Eesti 100 luuleraamatut -sarjassa, joka on harrastajille tarkoitettu julkaisusarja. Jatkoa Bellenin tuotannolle lienee luvassa, sillä hän kertoo, että uusia ideoita ja runoja on jo kertynyt pöytälaatikkoon.
Kirjan kuvittaja Günter Peedu löytyi läheltä. Hän on Mikkelin Eesti keskuksen puheenjohtaja.
”Hän on ollut mukana tapahtumissamme ja piirtänyt esimerkiksi juhlapäiviin liittyviä kuvia, joita lapset ovat saaneet värittää. Siksi hän oli luonteva valinta kirjan kuvittajaksi”, Bellen sanoo.
Kymmenen vuotta Mikkelin Eesti Keskuksen johtajana
Kuusitoista vuotta sitten Eva Bellen muutti Mikkeliin. Alussa Bellen vierasti hiljaista kaupunkia, kontrasti tapahtumien täyteiseen elämänmenoon Tartossa oli suuri. Sittemmin hän on tottunut uuden kotikaupunkinsa rauhallisuuteen ja nauttii siitä.
Bellen on toiminnanjohtaja Mikkelin Eesti keskuksessa, joka perustajia hän on itse. Toiminta sai alkunsa klubitoimintana vuonna 2011 monikulttuurisuuskeskus Mimosan tiloissa.
”Mikkelissä oli paljon virolaisia, jotka olivat kiinnostuneita yhdessä tekemisestä. Alkuaikoina me vietimme yhdessä virolaisia juhlapäiviä, ohjelmaa oli koko perheelle kerran kuukaudessa. Yhdessä oleminen oli tärkeää myös viron kielen puhumisen kannalta”, kertoilee Bellen.
Nykyisen toimintamuotonsa yhdistyksenä Mikkelin Eesti keskus sai 2019. Tärkein syy MEKin toiminnalle on Bellenin mielestä tutustuttaa suomalaiset virolaiseen kulttuuriin.
”Tapahtumissamme vierailee paljon suomalaisia. Suomalaiset yleisesti ottaen ovatkin mielestäni kiinnostuneita Virosta paljon. Aina tulee myös uusia ihmisiä. Tapahtumien kautta saamme myös uusia jäseniä. Meillä käy Kuopiostakin asti eräs perhe. Se että he ajavat talvella pitkän matkan pimeässä vain saadakseen ottaa osaa tapahtumiimme, on meille suuri kohteliasuus”, Bellen juttelee.
Yksi Bellenin haave on saada järjestää Viro-viikot kaupungin erilaisten yhteistyötahojen kanssa. MEKillä on jo hyviä kokemuksia muun muassa Mikkelin teatterin kanssa toimimisesta. Bellen näkee paljon erilaisia mahdollisuuksia.
”Aina ei tarvitse ajatella isosti. Sen sijaan, että toisimme Virosta jonkun kuuluisan artistin esiintymään, itselleni olisi tärkeää saada esille ihan paikallisiakin ihmisiä. Joukossamme täällä on paljon lahjakkaita virolaisia muusikoita ja taiteilijoita. Haluaisin, että heillä olisi mahdollisuus näyttää osaamistaan tällaisissa tapahtumissa”, hän sanoo.
Millainen perinne tästä voisi tulla?
”Jos nyt aluksi edes kerran vuodessa niin sekin olisi hienoa!”
Kirjoittaja: Tua Sysimiilu
Kuvat: Eva Bellen
Verkkopuodin ulkoasu uudistui ja nyt uusi, entistä selkeämpi puoti palvelee asiakkaita!
Verkkopuoti täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Verkkopuotia pyörittää Suomen Viro-yhdistysten liitto, joka juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Lue lisää SVYL:n historiasta tästä!
Viron äidinkielen päivänä sunnuntaina 14.3. jaettiin Viron kulttuurirahaston kirjallisuuden vuosipalkinnot. Parhaan virolaisen kirjallisuuden käännöksen palkinto myönnettiin Jouko Vanhaselle Jaan Krossin romaanin Taivaankivi sekä runokokoelman Maailman löytäminen suomentamisesta. Paljon onnea!
Vanhanen on tunnettu Jaan Krossin kääntäjä ja on myös tehnyt kaikki Indrek Harglan Melchior-kirjasarjan käännökset suomeksi. Verkkopuodin hakua käyttämällä saamme nähdä, että Jouko Vanhanen on monipuolinen ja virosta aktiivisesti käännöksiä tehnyt suomentaja. Tässä muutamia Vanhasen kääntämiä teoksia ja kirjasarjoja puodista.
Vanhasen sai Viron kulttuurirahaston palkinnon nimenomaisesti Jaan Krossin teosten käännöksistä Taivaankivi (2020, Tuglas-seura) ja Maailman löytäminen (2020, Tallinna-kustannus). Vanhaselle annettiin myöskin kirjallisuuden valtionpalkinto vuonna 2004 hänen ja kääntäjä Kaisu Lahikaisen yhteistyöstä Krossin avainteos Uppiniskaisuuden kronikka suomennoksessa. Verkkopuodista löytyy vielä Krossin muistelmateos Rakkaat kanssavaeltajat II (2010, WSOY) ja novellikokoelma Kleion silmien alla (2012, Moreeni).
Indrek Harglan Apteekkari Melchior -sarja sijoittuu 1400-luvun Tallinnaan. Vielä rakenteilla olevan kaupungin siluettia hallitsee Toompean linnoitus. Saksalainen ritarikunta on juuri karkottanut ryöstelevät vitaaliveljet Itämereltä, ja kasvavassa kaupungissa vilisee kauppiaita, sotilaita, kirkonrakentajia, dominikaanimunkkeja ja maallikkoveljiä, raatimiehiä ja maankiertäjiä. Näin kuvaillaan ensimmäisen Apteekkari Melchior -kirjasarjan teoksen alkuvaiheita. Sarjasta on ilmestynyt suomeksi Vanhasen kääntämänä seitsemän teosta, joista uusin on Apteekkari Melchior ja Pilatuksen evankeliumi (2021, Into, suom. Jouko Vanhanen).
Tutustu Melchioreihin tästä!
Verkkopuodista löytyy Vanhasen kääntämänä lisäksi mm. Ilmar Taskan kehuttu Pobeda 1964 (2017, WSOY), Voldemar Veedamin ja Carl B. Wallin hurja pakomatka Purjehdus vapauteen. Virolaisten uskomaton merimatka yli Atlantin (2017, Arktinen Banaani), Eero Epnerin Kondrad Mägi -teos (2018, OÜ Sperare), joka julkaistiin suomeksi taiteilijan 140-vuotisjuhlavuotena sekä ruokakirjat Jauhamalla paras. Pienistä pyöryköistä muhkeisiin murekkeisiin (2014, Moreeni) ja Herkkuja perunasta (2014, Moreeni).
Verkkopuodin tarjonnasta löytyy paljon upeita teoksia, joita on ilo nostaa naistenpäivän kunniaksi.
Minu -kirjasarja on esitellyt paikkoja Virosta virolaisten näkökulmasta. Toimittaja, tutkija ja poliitikko Barbi Pilvre on kirjoittanut vironkielisen teoksen Minu Vormsi. Väinemere Twin Peaks (2020, Petrone Print) Vormsin kesäkodissa viihtyvä Pilvre raottaa mystisen Vormsin saaren elämää. Teos on vironkielinen ja mikä mainion tapa perehtyä kieleen opintojen ohella.
Kätlin ja Hanneleele Kaldmaan yhteisteos avaa nimensä mukaisesti kahta rakkaustarinaa: Kätlinin ja äitinsä sekä Kätlinin ja tyttärensä Hanneleelen. Teoksessa liikutaan siis kahdessa tasossa ja ajassa. Hyvin erilaiset tarinat avaavat ajan muutosta, mutta myös kahden täysin erilaisen suhteen dynamiikkaa. Kaksi rakkaustarinaa (2020, Aviador) on Outi Hytösen taidokas suomennos, teos on saatavilla myös viroksi.
Yksi rakastetuimmista virolaisteoksista on Leelo Tungalin Seltsimees Laps, joka kuvaa Neuvosto-Viroa 1950-luvulla. Yllättäen äidittä jäävä pieni Leelo tulkitsee maailmaa lapsen logiikalla, ympärillään vuoroin maaseutumaisema ja Tallinna. Toveri Lapsi -teoksen (2019, Arktinen Banaani) on suomentanut Anja Salokannel ja siitä ohjannut menestyselokuvan Monika Siimets.
Eeva Park on monipuolinen virolainen kirjailija, jonka teos Viimeisellä rajalla (2019, Into kustannus, suom. Sanna Immanen) on voimakas kuvaus nuoren naisen elämästä juuri itsenäistyneessä Virossa 90-luvun alussa. Psyologisen trillerin omaisen teoksen teemoja ovat ihmiskauppa, Neuvostoaika ja nyky-Viro. Verkkopuodista löytyy myös Parkin toimittaman suomalais-virolaisen runokokoelman 8+8 toinen osa.
Palkitun lastenkirjailija Kairi Lookin teokset Lentokentän lutikat (2018, Aviador) ja Piia pikkuleipä muuttaa (2019, Aviador) ovat riemukkaita tarinoita, joista myös aikuiset nauttivat. Teokset on kääntänyt suomeksi Katariina Suurpalo. Verkkopuodin tarjonnasta löytyy myös vironkielinen Lennujaama lutikad ei anna alla (2014, Tänapäev).
Viron kielen oppijoille on tarjolla verkkopuodissa mittava kattaus virolaisia oppikirjoja ja muita oppimista tukevia teoksia. Helsingissä asuva ja viron kielen kursseja pitävä arvostettu ja rakastettu opettaja Klarika Sander on tehnyt viron kielen alkeisoppikirjan, Kohtume Eestis!, joka on aikuisille tarkoitettu kommunikatiivinen viron kielen alkeisoppikirja. Kirjassa on tekstit niin suomeksi, englanniksi kuin venäjäksikin.
Aino Kallas on sekä Suomessa että Virossa rakastettu ja arvostettu kirjailija, joka on otettu omaksi kummassakin maassa. Silja Vuorikurun kirjoittama Aino Kallas – Maailman sydämessä (2017, SKS) on ensimmäinen elämäkerta Suomesssa syntyneestä maailmankansalaisesta. Teos löytyy myös Sirje Oleskin vironkielisenä käännöksenä (2018).
Omia kokemuksiaan Viron eri aikakausilta ovat kuvanneet omaelämäkerrallisissa teoksissaan muun muassa Imbi Paju ja Marjo Näkki. Pajun klassikkoteos Torjutut muistot (uusintapainos 2020, Like, suom. Kaisu Lahikainen) kuvaa kansakunnan traumaa Pajun äidin ja tämän kaksoissisaren vankileirillä vietettyjen vuosien kautta. Näkin teos Hepoa Tallinnaan. Kaksi vuotta kirjeenvaihtajana (2010, Gummerus) kuvaa STT:n kirjeenvaihtajan elämää tiedonvälityksen kulisseissa. Teosta on kuvattu riemukkaaksi ja se avaa sekä Baltian maiden tilannetta että Näkin omaa seikkailua ulkomailla.
Toki tässä vain pilkahdus verkkopuodin tarjontaan. Mm. Kai Aareleidin, Paula Havasteen ja muiden upeiden kirjoittajien teokset löydät Verkkopuodista!
Arvoisat asiakkaat, haluamme toivottaa teille oikein hyvää uutta vuotta 2021!
Verkkopuoti on jälleen toiminnassa normaalisti ja kirjoja voi tilata verkkosivuston kautta. Olemme juuri saaneet myyntiin mm. Asko Künnapin uutuusteoksen Pallosalama koputtaa tullessaan (Enostone 2020, Suom. Hannu Oittinen) ja Tõnu Õnnepalun Vilsandin kesä -teoksen (Kirjokansi 2020, 79 s., suom. Jouko Väisänen). Lusten upean seinäkalenterin vuodelle 2021 saat tilattua tästä!
Teemme tämän hetkisen suosituksen mukaisesti pääosin etätöitä, joten Eesti Majassa sijaitseva SVYL:n toimisto ja Verkkopuodin noutopiste on toistaiseksi kiinni. Lisätietoa saat kirjoittamalla sähköpostia osoitteeseen svyl@svyl.fi.
SVYL-verkkopuoti palvelee joulunalusviikolla ja loppuvuodesta. 15.12. mennessä tehtyjen tilausten tulisi ehtiä jouluksi. Sen jälkeen tehdyt tilaukset toimitetaan postin aikataulun mukaisesti.
SVYL hiljenee joulunviettoon ja verkkopuodin toimituksissa on viivästyksiä 20.12.-6.1. välisenä aikana.
Haluamme kiittää kaikkia asiakkaita menneestä vuodesta ja toivottaa oikein rauhallista joulun aikaa!
SVYL-verkkopuodin Kirjasyksy-kampanjassa saadaan suosituksia puodin tarjonnasta. Anu Kippasto suosittelee lukemaan Mart Kivastikin vastikään suomeksi julkaistun Taivaan portaat -teoksen.
Anu Kippasto on on Viron Helsingin-suurlähetystön kulttuurineuvos ja toiminut SVYL:n aktiivisena yhteistyökumppanina mm. Turun kirjamessujen ja nyt uuden Uksest ja aknast -festivaalin tiimoilta.
Teksti: Anu Kippasto
”Hän ajoi hitaasti kotiin päin, mitä enemmän hän asiaa pohti, sitä selvemmäksi se tuli! Joku haluaa käydä Teneriffalla ja Kreikassa, jotkut menevät maalle, hän ei, sillä ihmiset ovat erilaisia. Hän viettää lomansa lapsuutensa Tartossa Päeva-kadulla, siellä on lämmintä, aurinkoista ja Uriah Heep, mitkään kultahiekkarannat eivät vedä sille vertoja.“ (Mart Kivastik: Taivaan portaat, Atrain&Nord 2020, suom. Anna Kyrö)
Tarttoon ja vuoteen 1975 lukija pääsee Mart Kivastikin romaanissa Taivaan portaat. Siinä päähenkilö Uu saa kuulla ystävältään Georgilta salaisuuden siitä, kuinka pääsee käymään menneisyydessä ja kuinka sieltä voi palata takaisin nykyhetkeen, tämän päivän Tarttoon ja sen arkielämään.
Tarttolaisena Martin ja Uun ikätoverina en tarvinnut Georgin kikkaa päästäkseni menneisyyteen – riitti, että luin Taivaan portaat -kirjan. Pääsin lapsuuteeni, kylläkin toiselle puolelle Tarttoa ja lentopallotreeneihin, uinti sen sijaan oli veljeni harrastus. Se musiikkikin, josta pidin, oli erilaista, kuin mitä romaanin henkilöt kuuntelevat. Kirjan nimi Taivaan portaat viittaa nimittäin Led Zeppelinin kappaleeseen Stairway to Heaven. Kaikista erineväisyyksistä huolimatta tulivat Martin kuvailuista mieleeni Tarton puutalojen ja -liiterien, urheiluhallien pukuhuoneiden sekä jopa lapsuuteni kesien tuoksut ja värit.
Suomalainen lukija saa hyvin totuudenmukaisen kuvan nuorten ja lasten elämästä Neuvosto-Virossa. Lukiessa ei kannata unohtaa, että oloista ja ajoista huolimatta lapsuus on aina jollain tavalla kultainen.
Mart Kivastik kertoo romaanissaan ajankuvan kautta elämän olennaisista asioista: ajasta, vanhenemisesta ja lapsuuden unelmista, ystävyydestä, ystävien muuttumisesta ja katoamisesta sekä tietenkin rakkaudesta.
Mart Kivastik on tarttolainen kirjailija. Suomeksi häneltä on julkaistu aikaisemmin vain yksi, Katariina Suurpalon suomentama novelli antologiassa Nippernaati 2 (Eesti Instituut 2016). Taivaan portaat on suomentanut Anna Kyrö ja kustantanut Atrain&Nord.
Tutustu Kivastikin teokseen SVYL-verkkopuodin sivuilla.
Katso myös Mart Kivastikin ja Heidi Iivarin Uksest ja aknast -festivaalin keskustelu.
Verkkopuodin tarjonnasta löytyy monia hienoja lahjakirjoja virolaisen kaunokirjallisuuden, elämäkertojen, ruoan, käsitöiden, musiikin ja elokuvan ystäville. Myös kielten oppijoille ja matkailijoille löytyy laajalti tarjontaa!
Jos mielit saada kirjapaketit ajoissa kotiisi, Verkkopuodin tilaukset on tehtävä viimeistään 15.12.
