Julkaistu

SVYL-Verkkopuoti Helsingin kirjamessuilla

SVYL-Verkkopuoti on mukana Helsingin kirjamessuilla 24.–27.10.2024 Viron osastolla 6a70! Tervetuloa ostamaan tuoreita suomennoksia sekä tutustumaan uusiin virolaisiin kirjoihin! Messuilla on myös koko joukko mielenkiintoisia keskusteluja virolaisesta kirjallisuudesta ja Viron ajankohtaisista ilmiöistä:

TORSTAI 24.10.


14.00–14.30 Suomenlinna-sali
LEELO TUNGAL, SAMETTIA JA SAHANPURUJA ja NAISEN KÄDEN KOSKETUS
(Storyside, suom. ANJA SALOKANNEL) 
Leelo Tungalin kanssa keskustelee Anna Laine. 
Pitkään odotetut jatko-osat suomennetulle menestyskirjalle Toveri lapsi. Kirjailijan omakohtaisiin muistoihin perustuva koskettava kuvaus pienen tytön elämästä miehitetyssä Virossa 1950-luvun alussa.

14.30–15.00 Töölö-lava
IIDA TURPEISEN ELOLLISET ON JO KANSAINVÄLINEN ILMIÖ
Yksi viime vuoden kirjallisista tapauksista oli Iida Turpeisen esikoisromaani Elolliset, jonka käännösoikeudet on myyty lyhyessä ajassa jo yli 20 kielialueelle. Miten Elollisista kasvoi lyhyessä ajassa tällainen kansainvälinen ilmiö? Minkälaisia ratkaisuja kääntäjä tekee työssään? Keskustelemassa Iida Turpeinen ja romaanin kääntäjät tanskalainen Birgita Bonde Hansen ja virolainen Piret Pääsuke. 

PERJANTAI 25.10.

18.00–18.30 Kallio-lava
ANTTO TERRAS, KAUNEUDEN HINTA JA MUITA RIKOKSIA (Into)
SANNA KOTAJÄRVI, PIMEÄN PETO
Esikoisdekkaristit Antto Terras ja Sanna Kotajärvi keskustelevat kirjoistaan.
Verisenraikas Kill Tallinn -sarja jättää kylmäksi vain uhrinsa. Jokaisessa jaksossa vähintäänkin yksi suomalainen joutuu Tallinnassa tai muualla Virossa henkirikoksen uhriksi. Paikallispoliisin harmiksi rikostutkintaan osallistuu kielloista ja kehotuksista huolimatta myös Harri Hellman, jo 80-luvun lopussa Tallinnaan asettunut suomalainen matkaopas. 

LAUANTAI 26.10.

14.30–15.00 Lonna-sali
JOONAS SILDRE, KAHDEN SÄVELEN VÄLISSÄ (Suuri Kurpitsa, suom. Kaisu Lahikainen)
Joonas Sildren kanssa keskustelee Ville Hänninen. 
Sarjakuvaromaani Kahden sävelen välissä kertoo maailman esitetyimmän säveltäjän Arvo Pärtin musiikillisistä etsinnöistä lapsuudesta aina 1980-luvulle, kun säveltäjä joutui jättämään Viron ja muuttamaan ulkomaille.

16.00–16.30 Lonna-sali
SVEN MIKSER, VAREDA (Enostone, suom. PETTERI AARNOS), 
MATI UNT, HYVÄSTI, KELTAINEN KISSA (Kirjokansi, suom. JOUKO VÄISÄNEN)
Sven Mikserin kanssa keskustelee Elina Hirvonen.
Kaksi esikoisromaania, kaksi kasvu- ja rakkaustarinaa. Viron vuoden 2023 romaanikilpailun voittanut Sven Mikserin Vareda sijoittuu 1990-luvun alkuun, klassikkokirjailija Mati Untin (1944–2005) kulttiteos Hyvästi, keltainen kissa 1960-luvun alkuun. Haastattelun tulkkaa suomeksi Varedan kääntäjä Petteri Aarnos.  

SUNNUNTAI 27.10.

11.30–12.00 Hakaniemi-lava
VIRO SUOMALAISIN SILMIN
Ville Hytönen ja Kaja Kunnas keskustelevat.
Virossa pitkään asuneet Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen ja Helsingin Sanomien Suomi–Viro-teemakirjeenvaihtaja Kaja Kunnas keskustelevat siitä, miksi ja miten eteläinen naapurimaamme näyttäytyy suomalaisille samaan aikaan sekä tuttuna että vieraana.

12.00–12.30 Töölö-lava
HEIDI IIVARI, MEIDÄN SUVUN MIEHET – MEIE SUGUVÕSA MEHED (Enostone)
Heidi Iivarin kanssa keskustelee Heli Laaksonen.
Suomi–viro-kaksikielisen runokokoelman aiheena on perhe sen laajassa merkityksessä. Näkökulma vaihtelee tarkkailevan ja pikkuvanhan lapsen huomioista aikuisen paikoittain armottomaan ja (itse)ironiseen suhdeanalyysiin sekä mustaan huumoriin. Runot kertovat läheisyydestä, välittämisestä ja hengenheimolaisuudesta, mutta myös vieraannuttavasta henkisestä ja fyysisestä lähisuhdeväkivallasta.

Messujen koko ohjelma: https://kirjamessut.messukeskus.com/ohjelma

Viro-osasto 6a70 on messuhallissa pääportaiden lähellä naulakkoa vastapäätä.

Viro-ohjelman ovat järjestäneet Viron kustannusyhdistys ja Viron kirjallisuuden keskus yhteistyökumppaneinaan Tuglas-seura, Suomen Viro-yhdistysten liitto, Viron suurlähetystö ja suomalaiset kustantamot. Ohjelmaa ovat tukeneet Viron kulttuuriministeriö ja Viron kulttuurirahasto.

Messut ovat avoinna:

Torstai 24.10. klo 10–20
Perjantai 25.10. klo 10–20
Lauantai 26.10. klo 10–20
Sunnuntai 27.10. klo 10–18

Helsingin kirjamessujen vuoksi SVYL-Verkkopuodissa on toimitustauko 23.–27.10. Pahoittelemme viivettä ja kiitämme kärsivällisyydestä!

Julkaistu

Viro Turun kirjamessuilla 2024

Turun Kirjamessuilla 4.–6.10.2024 nähdään jälleen laaja kattaus virolaista kirjallisuutta!

Paikalla on Viron eturivin kirjailijoita, mm. Sven Mikser ja Tauno Vahter. Klassikkokirjailija Karl Ristikivestä keskustelevat Sirpa Kähkönen ja Janne Saarikivi, suomalaisista Virossa Ville Hytönen ja Heidi Iivari.

Viro-osaston ja -ohjelman ovat tuottaneet Suomen Viro-yhdistysten liitto, Viron Helsingin suurlähetystö ja Viron kustantamoiden liitto yhteistyössä suomalaisten kustantamoiden kanssa. Viron maaosastolla A32 on myös Varsinais-Suomen Viro-keskus.

Viro-keskustelut messuilla:

PERJANTAI 4.10.

klo 16.00–16.22 Kuisti

Raikas ja yllättävä virolainen kirjallisuus

Sven Mikser: Vareda (suom. Petteri Aarnos, Enostone)

Tauno Vahter: Madis Jeffersonin 11 pakoretkeä (suom. Hannu Oittinen, Enostone)

Kirjailijoita haastattelee Virossa asuva runoilija Heidi Iivari.

***

klo 17.00–17.22 Kuisti

Mikä suomalaisia naapurimaassamme Virossa viehättää? 

Kirjailijoita Ville Hytöstä (Toisten virolaisten valtakunta, Sammakko) ja Heidi Iivaria (Meidän suvun miehet. Meie suguvõsa mehed, Enostone) haastattelee toimittaja Kaja Kunnas.

LAUANTAI 5.10.

klo 13.30–13.52 Puisto

Karl Ristikivi: Rooman-päiväkirja (suom. Jouko Vanhanen, Enostone)

Karl Ristikivi (1912–1977) oli virolainen kirjailija, joka pakeni vuonna 1943 sotaa ja miehitystä ensin Suomeen ja pian sen jälkeen Ruotsiin, jossa hän asui loppuelämänsä. Ristikiven laajaan tuotantoon kuuluu romaaneja, runoutta ja lastenkirjoja.

Rooman-päiväkirja päättää Ristikiven historiallisten romaanien sarjan, se ilmestyi Ruotsissa vuonna 1976. Ristikivi on kirjoittanut kirjan vuonna 1718 Tuiveren kartanossa Virossa syntyneen Johann Friedrich Kaspar von Revingenin päiväkirjaksi: Tagebuch der Träume, unelmien tai unikuvien päiväkirja.

Messuilla kirjasta ja Karl Ristikivestä keskustelevat kirjailija Sirpa Kähkönen, kielitieteilijä Janne Saarikivi ja kustantaja Kalle Niinikangas.

Lue messujen koko ohjelma täältä: www.kirjamessut.fi

***

EESTI KEELES

4.–6. oktoobrini toimub Turu messikeskuses Turu raamatumess, mille peateemadeks on sel aastal Mängu ilu!, soome keeles Pelin henki! Kolmepäevase messi jooksul toimub mitmeid erinevaid vestluspaneele, milles kohtuvad Eesti ja Soome kirjanikud, tõlkijad ning kirjastajad.
Messi täisprogramm ja lisateave: www.kirjamessut.fi

Reede, 4. oktoober

16-16:22 Kuisti-lava
Värske ja üllatav Eesti kirjandus

Värske ja üllatava Eesti kirjanduse teemadel vestlevad Sven Mikser (”Vareda”, tlk. Petteri Aarnos, Enostone) ja Tauno Vahter (“Madis Jeffersoni 11 põgenemisretke”, tlk. Hannu Oittinen, Enostone). Kirjanikke intervjueerib Eestis elav luuletaja Heidi Iivari.

***

 17-17:22 Kuisti-lava
Mis on see, mis paelub soomlasi oma naaberriigi Eesti juures?

Kirjanikke Ville Hytöneni (”Teiste eestlaste kuningriik”, Sammakko) ja Heidi Iivarit (”Meie suguvõsa mehed”, Enostone) intervjueerib ajakirjanik Kaja Kunnas.

Laupäev, 5. oktoober

13:30-13:52 Puisto-lava
Karl Ristikivi ”Rooma päevik” (tlk. Jouko Vanhanen, Enostone)

Karl Ristikivi (1912–1977) oli eesti kirjanik, kes põgenes 1943. aastal sõja ja okupatsiooni eest esmalt Soome ja varsti pärast seda Rootsi, kus ta elas elu lõpuni. Ristikivi ulatuslik looming hõlmab romaane, luulet ja lasteraamatuid.

“Rooma päevik”, mis ilmus Rootsis 1976. aastal, lõpetab Ristikivi ajalooliste romaanide sarja. Müstifikatsiooni järgi on tegu aastal 1718 Tuivere mõisas sündinud Johann Friedrich Kaspar von Revingeni “Tagebuch der Träume” (“Unistuste päeviku” või “Unenägude päeviku”) ühe köitega.

Raamatust ja Karl Ristikivi loomingust vestlevad soome kirjanik Sirpa Kähkönen, keeleteadlane Janne Saarikivi ja kirjastaja Kalle Niinikangas.

Julkaistu

Kulttuuritekojen kustantajat

Kuvassa Turun kirjamessuilla Tommi Parkko (oik.), suomentaja Anja Salokannel ja kirjallisuudentutkija Märt Väljataga.

Me suomalaiset lukijat pääsemme nauttimaan virolaisesta kirjallisuudesta myös siksi, että löytyy joukko rohkeita kustantajia. viro.nyt sai haastateltavakseen heistä kaksi, Enostone Kustannuksen Kalle Niinikankaan ja Kustannusliike Parkon Tommi Parkon. Kallen ja Tommin keskustelu on kokonaisuudessaan kuunneltavissa SVYL:n Soundcloud-kanavalla soundcloud.com/svyl-svyl.

Kirsi Bongwirnso

Virolaista kirjallisuutta suomennetaan tänä päivänä kiitettävän paljon ja monipuolisesti. Valtaosa sen kustantajista on pienehköjä kustantamoita, kuten Kalle Niinikankaan Enostone Kustannus ja Tommi Parkon Kustannusliike Parkko.

Kustannustoiminta ei ole kovin riskitön ala – kuten Kalle Niinikangas siteeraa, ”on kustantaminen sivistynyt tapa hävitä rahaa.” Tommi Parkko puolestaan korostaa, että jos ei ajattele pelkästään taloutta, niin kustantaminen kannattaa monin tavoin. Hänestä käännösrunouden kustantaminen on pikemminkin missio: jos haluaa käännösrunoutta, pitää sitä itse julkaista.

”Kaiken arvoa ei voi mitata rahan määrällä”, toteaa myös Kalle.

Kuinka päädytään kustantajaksi?

Kuinka kukaan ryhtyy kustantajaksi kaikki toiminnan riskit huomioiden? Millaisista taustoista kustantajaksi päädytään?

”Olen tehnyt runouteen liittyviä asioita 1990-luvun alusta saakka ja olin perustamassa runoyhdistys Nihil Interitiä. Siinä yhteydessä aloimme sitten julkaista kirjoja, joista ensimmäinen muuten oli Jaan Kaplinskin Rukous, mantra, runo (suom. Katja Meriluoto) vuonna 1996. Siitä sitten oma kustantajantaival lähti liikkeelle”, kertoo Tommi Parkko.

Tommilla oli tuon jälkeen kymmenisen vuotta taukoa kustantamisesta, kunnes hän perusti vuonna 2018 Kustannusliike Parkon.

Enostone Kustannuksen ja Kalle Niinikankaan kustannusyhteistyön juuret yltävät 1990-luvulle, sillä Kalle oli tuolloin yksi Enostonen ensimmäisistä kirjailijoista ja osallistui myös muun muassa kustantamon myyntityöhön erilaisilla messuilla. Kalle kävi myös samoihin aikoihin Turussa ammattikorkeakoulussa kustannustyön kurssin, mutta oli kuitenkin sen jälkeen vielä pitkään sosiaalialalla töissä.

Vuonna 2015 Kallelle tarjottiin mahdollisuutta ottaa Enostone Kustannus haltuunsa. Vielä muutaman vuoden hän teki kustannustyön ohessa sosiaalialan töitä, kunnes vuonna 2018 hänestä tuli koko päiväinen kustantaja.

”Ensimmäinen julkaisemani kirja oli Ville Hytösen Väike mereröövli raamat (kuvittanut Mira Mallius, virontanut Kadri Jaanits) – tulin siis kustantajana markkinoille vironkielisellä kirjalla!”, nauraa Kalle.

Kääntäjät virolaisen kirjallisuuden lähettiläinä

”Kun aloitin kustantajana, kuvailin toimintaani jotenkin niin, että kustannan itäeurooppalaista  käännösrunoutta Virosta Italiaan. En tiedä, onko tuo muuten pitänyt niin paikkaansa, mutta Virosta ja Italiasta on tullut useita kirjoja”, Tommi Parkko toteaa.

Kalle Niinikangas listasi kustantajanuransa alussa myös Enostone Kustannuksessa yrittäjänä olevan vaimonsa kanssa heidän vahvuuksiaan. Yksi oli molempien tausta sosiaalialalla, mikä ehkä näkyy joidenkin lastenkirjojen julkaisemisessa. Ja koska Kallen oma Viro-kiinnostus juontaa juurensa 1980-luvulle, oli virolaisen kirjallisuuden julkaiseminen jo tuolla alkuaikojen listalla.

Kalle tuntee virosta suomentavia kääntäjiä niiltä ajoilta, jolloin oli Enostonen mukana kirjamessuilla. Kun hän sitten aloitti kustantajana, alkoi hän saada myös heiltä ehdotuksia julkaistavista teoksista.

Kuvassa Kalle Niinikangas (oik.) sekä runoilijat Heidi Iivari ja Ville Hytönen
Vuoden 2021 Turun kirjamessuilla keskusteltiin kaksikielisestä runoudesta ja Enostonen kirjoista. Kuvassa Kalle Niinikangas (oik.) sekä runoilijat Heidi Iivari ja Ville Hytönen. Kuva: Katariina Suurpalo

Viro tuli myös Tommi Parkon elämään kääntäjän kautta, sillä hänen ystävänsä Katja Meriluoto opiskeli 1990-luvulla yliopistossa viroa ja kiinnostui myös runoudesta. Katjan kautta muun muassa Jaan Kaplinski tuli Tommille tutuksi.

”Kaplinskin kaukana sisämaassa sijaitseva Tartto tuntui aika eksoottiselta, olinhan käynyt Tallinnassakin tuolloin vain kerran”, Tommi muistelee.

Sekä Enostone Kustannukselle että Kustannusliike Parkolle kääntäjät ovat se ensisijainen taho, joka virolaista kirjallisuutta ehdottaa julkaistavaksi.

”Minusta kääntäjä on oman kielialueensa asiantuntija. Julkaisen runoutta niin monesta maasta, ettei minulla ole mitään mahdollisuutta seurata koko sitä kenttää. Kyllä kääntäjä on siinä se välittäjä”, toteaa Tommi.

”Kääntäjät osaavat myös hienosti avata teosta lukijoille. Muun muassa Enostonelle kaksi teosta viime vuonna kääntänyt Heidi Iivari mietti todella tarkkaan alaviitteitä jne. kääntämiinsä teoksiin”, jatkaa Kalle.

Vaikka kummankin kustantamon juuret ovat runoudessa ja Kustannusliike Parkko keskittyy edelleen käännösrunouteen, on Enostone laajentanut valikoimaansa sittemmin hyvin monipuolisesti kirjallisuuskentälle. Vuosi 2023 oli sille varsinainen Viron huippuvuosi, ilmestyihän silloin viisi käännöskirjaa – Mudlumin Tätini Ellen (suom. Heidi Iivari), Tiit Aleksejevin Puutarha vailla muureja (suom. Hannu Oittinen) ja Mustia raapaisuja valkealla lumella. Liivinmaalainen tarina (suom. Jouko Vanhanen), Paavo Matsinin Leninin valssi (suom. Heidi Iivari) sekä Asko Künnapin Minun valtakuntani (suom. Hannu Oittinen) – ja yksi suomalaisten kirjoittama Viro-kirja.

Vaikuttava ja vaikutteita antava virolainen kirjallisuus

Onko sitten virolaisessa kirjallisuudessa joitain erityispiirteitä, jotain aivan omaa, vaikkapa suomalaiseen kirjallisuuteen verrattuna?

”Suomessa on aika yksiviivainen runouden kehittymisen linja. Runous oli hyvin perinteistä aina 1940-luvun lopulle saakka, kunnes sen jälkeen tuli modernismi imagistisessa muodossa. Virossa kenttä on hiukan erilainen, muun muassa surrealismi tuli jo 1920–1930-luvuilla mukaan”, kertoo Tommi.

Yhteiskuntajärjestelmä vaikutti muun muassa modernismiin, joka runoilija Hasso Krullin mukaan 1960-luvulla oli Virossa sitä, että muodolla ei ollut mitään väliä, vaan vain sillä, mitä rivien välissä sanotaan.

”Tämä loi tiettyä jännitettä runouteen. Vaikkapa Kaplinskin runoudessa huomaa, kuinka vuosien saatossa tietty kireys väistyy ja tilalle tulee eräänlaista leikillisyyttä ja vähän filosofisempaa tyyliä”, Tommi jatkaa.

”Enostone Kustannus ei olekaan julkaissut neuvostoaikana kirjoitettua runoutta, ja Karl Ristikiven 1950-luvulla kirjoittama modernistinen klassikko Sielujen yö (Enostone 2022, suom. Jouko Vanhanen) julkaistiin alun perin Ruotsissa. Siitä sanotaankin, että se on yksi kolmesta tärkeimmästä virolaisesta kirjasta, mutta ainoa niistä, jota kukaan ei ole lukenut. Se oli vain KGB:n kaapissa Tallinnassa neuvostoajan loppuun asti”, toteaa Kalle.

Yksi, missä Suomen ja Viron erilainen lähihistoria myös näkyy, on kuvitus. Kalle Niinikankaalla on paljon kokemusta lastenkirjojen julkaisemisesta, ja hänen mukaansa erilainen kuvitustyyli on selkeä. Virolaisessa kuvituksessa on enemmän tilaa, enemmän valkoista, minkä suomalaiset lukijat ovat ottaneet hyvin vastaan.

Sekä Tommi Parkon että Kalle Niinikankaan mielestä Virossa kulttuuria todella arvostetaan ja tuetaan. Tommi nostaa esille myös Viron vahvat kirjallisuusjulkaisut, joiden kautta teokset nousevat laajemmin esille kuin Suomessa.

Virolaisen kirjallisuuden lukijat – keitä he ovat?

Kalle Niinikankaan mukaan virolaisella kirjallisuudella on aivan omat lukijansa, Viron-ystävät, jotka näkyvät erityisen hyvin silloin, kun kirjallisuustilaisuutta on järjestämässä jokin suomalainen Viro-organisaatio. Muuten virolaista kirjallisuutta lukevat ehkä ne muutoinkin laajasti kirjallisuudesta kiinnostuneet, jotka osaavat etsiä kiinnostavaa luettavaa pienemmiltäkin kustantamoilta.

Tommi Parkko toteaa, että Kustannusliike Parkon Viro-kirjoissa näkyy, että eri kirjailijan tuotantoa lukevat erilaiset lukijat.

”Kaplinskin ostajakunta on aika erilainen kuin Elo Viidingin ostajakunta. Ikä ja sukupuoli näkyvät heti. Viidingin kirjassa on selkeitä feministisiä painotuksia, mikä puhuttelee selvästi naislukijaa”, Tommi sanoo.

Hänenkin mukaansa Viro on aivan erityistapaus siinä, että sillä on Suomessa sellaisia virolaisesta kulttuurista kiinnostuneiden organisaatioita, joissa juuri kirjallisuus on vahvasti esillä. Sekin tuo virolaisen kirjallisuuden lukijoita.

Virolainen kirjallisuus ei puhuttele vain suomalaisia lukijoita, vaan myös suomalaisia kirjailijoita. Tommi Parkko sanookin, että on kuullut, kuinka virolainen runous on antanut jopa sen lopullisen sysäyksen alkaa itsekin runoilijaksi.

Virolaista kirjallisuutta näkyvämmäksi

Kuinka sitten saisi virolaista kirjallisuutta yhä laajemman lukijakunnan tietoisuuteen? Vaikka kustantamoilla on tässä suuri rooli, niin Kalle Niinikangas nostaa esille myös kirjakaupat. Suomessa on pienen kustantamon hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, saada teoksiaan suuriin kirjakauppoihin, kun taas Virossa kaupat ottavat kaikki tarjotut kirjat tiskeillensä.

Suomessa pienen kustantamon onkin tärkeää osallistua messuille ja muihin myyntitapahtumiin. Tommi Parkko toteaa, että messuilla tulee henkilökohtainen suhde lukijoihin, kun tutustuu ihmisiin. Siinä muodostuukin asiakassuhteita ja tuttavuuksia aivan eri tavalla.

Suurien kustantamoiden toiminta perustuu tuottaviin, suurilla volyymeillä myytäviin kirjoihin. Se tarkoittaa usein suuria kielialueita. Virolaisen kirjallisuuden on vaikea haastaa vaikkapa englanninkielistä kirjallisuutta, mutta onneksi julkaisuaukkoa paikkaavat pienemmät kustantamot.

Loppuun sitten se meitä virolaisen kirjallisuuden lukijoita erityisesti kiinnostava kysymys: mitä Viro-kirjoja Kustannusliike Parkolta ja Enostone Kustannukselta on lähitulevaisuudessa ilmestymässä?

Tommi Parkko aloittaa:

”Katja Meriluoto on suomentamassa Kristiina Ehiniä. Se on ollut jo pidemmän ajan hanke useamman tekijän toimesta. Olemme myös miettineet, että Juhan Viidingiltä olisi aika saada uutta suomennosta, mutta hänen tuotannossaan riimit ovat kyllä hiukan ongelma. Nämä kaksi ovat nyt meidän Viro-suunnitelmiamme.”

Enostone Kustannukselta ei ole ilmestymässä virolaista runoutta, mutta paljon muuta kylläkin:

”Tänä vuonna tulee Kätlin Kaldmaan Lydia, kaunis kuvakirja, joka kertoo Lydia Koidulasta. Sitä kääntää Outi Hytönen. Jouko Vanhanen kääntää parhaillaan Karl Ristikiven Rooma päevikiä eli Rooman päiväkirjaa, se ilmestyy varmasti syksyllä. Hannu Oittisella on työn alla Tauno Vahterin humoristinen teos, joka kertoo kaverista, joka yrittää palata Neuvostoliitosta, mutta päätyy aina Neuvostoliittoon. Ja muitakin suunnitelmia on, niistä kuulette sitten aikanaan!” kertoo Kalle.

Kuuntele koko Kalle Niinikankaan ja Tommi Parkon haastattelu osoitteessa soundcloud.com/svyl-svyl.

Enostone Kustannus

Mudlumin kirja Tätini Ellen
Mudlumin Tätini Ellen (suom. Heidi Iivari) oli yksi Enostonen viime vuoden Viro-kirjoista. Kuva: Heikki Nenonen
  • vuonna 1999 perustettu yleiskustantamo
  • vuodesta 2018 johdossa yrittäjäpariskunta Kalle (kustantaja) ja Satu-Maaria (some-sisällöt) Niinikangas
  • viime vuosien julkaistuja Viro-kirjailijoita:

Asko Künnap

Heidi Iivari

Indrek Koff ja Ulla Saar

Karl Ristikivi

Mudlum

Paavo Matsin

Tiit Aleksejev

Ville Hytönen

Kustannusliike Parkko

Elo Viidingin kirja Tuhannelle äänelle
Kustannusliike Parkko keskittyy käännösrunouteen. Elo Viiding oli kustantamon vuoden 2023 Viro-nimi. Kuva: Heikki Nenonen
  • vuonna 2018 perustettu käännösrunouteen keskittyvä kustantamo
  • johdossa runoilija, tietokirjailija ja luovan kirjoittamisen opettaja Tommi Parkko
  • viime vuosien julkaistuja virolaisia kirjailijoita:

Elo Viiding

Jaan Kaplinski

Tõnu Õnnepalu

Artikkeli ilmestyi viro.nyt-lehden numerossa 1-2024.

Julkaistu

Runokirjat -15% kahden viikon ajan SVYL-Verkkopuodissa

Virolainen runoilija Elo Viiding kiertää Suomea kahden viikon ajan, minkä johdosta SVYL-Verkkopuoti myy runokirjat 15% alennuksella 12.–25.2.2024!

Kurkkaa täältä, sattuuko Elo Viidingin kiertue tulemaan omalle paikkakunnallesi: verkkopuoti.svyl.fi/runoilija-elo-viidingin-kirjailijakiertue-tuhannelle-aanelle/

Julkaistu

Runoilija Elo Viidingin kirjailijakiertue: Tuhannelle äänelle

Tallinnalainen Elo Viiding (s. 1974) on virolaisen nykyrunouden tärkeimpiä tekijöitä. Kulttuurisukuun kuuluva Viiding julkaisi esikoiskokoelmansa jo 16-vuotiaana. Kolmessa ensimmäisessä teoksessaan hän käytti pseudonyymiä Elo Vee, mutta luopui tästä myöhemmin.

Tähän mennessä Viidingiltä on ilmestynyt kolmetoista runokokoelmaa, joista viimeisin on vuonna 2021 ilmestynyt Assisi luulet. Viiding on terävä yhteiskunnallinen ajattelija, joka ei päästä lukijaansa vähällä. Ironisen otteen lisäksi hänen runoissaan on riemastuttavaa kepeyttä ja leikillisyyttä, johon feministisen ja yhteiskunnallisen kritiikin pureva kärki on usein puettu.

Elo Viidingin varhaisemmasta runotuotannosta on ilmestynyt suomeksi valikoima Paljastuksia (Kustannusliike Nihil Interit 2000, suom. Katja Meriluoto). Syksyllä 2023 ilmestynyt Tuhannelle äänelle (Kustannusliike Parkko, suom. Katja Meriluoto) esittelee Viidingin tähänastista tuotantoa laajasti ja on kiinnostava katsaus siihen, miten tekijän runous on kolmen vuosikymmenen kuluessa kehittynyt.

Elo Viiding esiintyy seuraavilla paikkakunnilla:

15.2. klo 18 Vaasan pääkirjasto (Kirjastonkatu 13)

16.2. klo 18 Turun pääkirjasto (Linnankatu 2)

17.2. klo 11.15 Elävän Kirjallisuuden Festivaali, Työväenmuseo Werstas (Väinö Linnan aukio 8, Tampere)

19.2. klo 17 Savonlinnan pääkirjasto Joeli (Asemantie 5)

20.2. klo 16 Mikkelin pääkirjaston Kulttuurikahvila (Raatihuoneenkatu 6)

21.2. klo 18 Akaan pääkirjasto (Köyvärintie 1)

22.2. klo 18 Töölön kirjasto (Topeliuksenkatu 6, Helsinki)

23.2. klo 16.30 Keravan kaupunginkirjaston Pentinkulma-sali (Paasikivenkatu 12)

Elo Viidingiä haastattelee runoilija, kustantaja Tommi Parkko.

Yhteistyössä Akaan seudun Suomi–Viro-seura, Elävän Kirjallisuuden Festivaali, Keravan Viro-seura, Kustannusliike Parkko, Mikkeli Eesti Keskus, Savonlinnan Viro-yhdistys, Suomen Viro-yhdistysten liitto, Vaasa–Pärnu-seura, Virolaisen kulttuurin ystävät Virkku sekä paikalliset kirjastot.

Julkaistu

SVYL-Verkkopuoti Helsingin Matkamessuilla

SVYL-Verkkopuoti lähtee tällä viikolla Helsingin Matkamessuille, josta sen löytää 19.–21.1.2024 Suomen Viro-yhdistysten liiton osastolta 7 ky 10.

Messuista johtuen Verkkopuodin toimituksissa on tällä viikolla viivästyksiä, pahoittelemme tilannetta ja kiitämme kärsivällisyydestä! Tervetuloa messuille juttelemaan Virosta ja tutustumaan matkaoppaisiin!