Heikki Roiko-Jokela:
Urheilu yhdistää kansoja. Suomen ja Viron urheilusuhteista kansallisen identiteetin vahvistajana, veljeskansojen sillan rakentajana, ideologisena koetinkivenä
Suomen urheiluhistoriallinen seura 2020, 267 s.
Kulle Raig
Urheilu on kulttuuria! Tämä tuli voimakkaasti esille Suomen ja Viron välisen rautaesiripun raottajan, entisen urheilijan Urho Kekkosen Tarton yliopiston juhlasalissa 12.3.1964 pitämässä puheessa. Hän oli vakuuttunut siitä, että urheilun avulla on mahdollista rakentaa kansakuntaa ja kansallista identiteettiä, samoin siitä, että urheilu yhdistää kansoja. Tämä lukeekin hiljattain Tartossa viroksi ilmestyneen, Suomen ja Viron urheilusuhteista kertovan kirjan kannessa.
Kirjan tekijä Heikki Roiko-Jokela tunnetaan myös muista suomalais-virolaisia aiheita käsittelevistä kirjoistaan. Tällä kertaa ovat esillä veljesmaiden urheilusuhteet, urheilu sillanrakentajana ja ideologisena koetinkivenä. Kuten tekijä itse toteaa, lajien ja tulosten kirjaus ei ole teoksen pääteema, vaan urheilua käsitellään osana yleistä aate-, kulttuuri- ja poliittista historiaa. Suomen ja Viron kohdalla tässä laajassa kokonaisuudessa yksilön eli Kekkosen toiminnalla näyttää olleen urheiluyhteistyön ohella myös poliittisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita, toteaa kirjoittaja. Niin varmasti olikin.
Lajeja ja tuloksia ei silti unohdeta – niitä on pitkin kirjaa mukana ylioppilaskisoista yleisurheilun maaotteluihin 1920-luvulta aina 1990-luvulle. Minua virontajana kiinnosti erityisesti aika, jolloin sotienjälkeisestä hiljaiselosta siirryttiin varovaisen kontrolloituun kanssakäymiseen. Se oli tavallaan minun aikaani. Muistan hyvin vuoden 1963 juhannuksena Tartossa järjestetyn Viro–Suomi-yleisurheilumaaottelun. Ja yhdyn täysin edesmenneen kiekonheittäjän Kaupo Metsurin tunnelmointiin:
”Koko Tartto riemuitsi, kaikki suomalaiset olivat sankareita, sillä mahdollisuus kuulla tuohon aikaan puhuttavan suomea Tarton kaduilla sai aikaan todella suuren kansanjuhlan.”
Suomi voitti, mutta se ei haitannut: juhlan aiheeksi riitti, että suomalaiset olivat paikalla ja läsnä. Tämä kuvaus kertoo, miten tärkeänä ja meidän, virolaisten identiteettiä vahvistavana tapahtuma koettiin. Urheilu oli osoittautunut taas kerran itseään suuremmaksi.
Paljon huomiota saa teoksessa urheiluviranomaisten ja toimihenkilöiden yhteistyö, jossa Neuvosto-Viron aikaan vaadittiin melkoista varovaisuutta ja tavanomaisesta poikkeaviakin toimintatapoja. Kirja sisältää myös kiinnostavia valokuvia kummankin maan arkistoista: muun muassa Martin Klein ja Alfred Asikainen maailman pisimmässä painiottelussa vuonna 1912, Niilo Tarvajärvi pesäpallomaaottelukuvassa vuonna 1934, maiden painikuuluisuudet Johannes Kotkas ja Harry Nyström vuonna 1939, Paul Keres ja Kaarle Ojanen pelaavat shakkia vuonna 1959 ym.
Urheilu yhdistää kansoja -kirjaa voi tilata SVYL-Verkkopuodista hintaan 20 € + postimaksu.
Artikkeli ilmestyi viro.nyt-lehden numerossa 4/2021.
