SVYL-verkkopuodin Kirjasyksy-kampanjassa annetaan suosituksia puodin tarjonnasta. Grete Ahtola suosittaa lukemaan Valter Langin teoksen uutuuskäännöstä (suom. Hannu Oittinen) Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria (2020).
Grete Ahtola on SVYL:n hallituksen puheenjohtaja ja Virolaisen kulttuurin ystävät Virkku ry:n jäsen. Grete tunnetaan Viro-piireissä työstään Suomen Viro-yhdistysten liitolla ja kahdeksan vuoden pestistään Viro-instituutin Suomen toimiston johtajana. Tällä hetkellä Ahtola työskentelee Helsingin insinöörit ry:llä tuottajana.
Greten teksti on luettavissa kokonaisuudessaan seuraavassa viro.nyt -lehdessä, joka julkaistaan 13.11.
Valter Lang: Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS 2020, 405 s.
Suom. Hannu Oittinen
Teksti: Grete Ahtola
”Keitä me olemme, mistä tulemme? — Tiedot taustastamme ovat niin keskeisiä, että niihin tulisi perehtyä jo peruskoulussa.” Näin alkaa virolaisen arkeologian professorin Valter Langin teos Homo Fennicus, joka on herättänyt suurta kiinnostusta sekä Viron että Suomen kielentutkijoiden, historioitsijoiden, geneetikkojen, mutta myös ihan tavallisten historiasta kiinnostuneiden ihmisten keskuudessa.
Selvää on se, ettei suomalaisten, virolaisten ja muiden itämerensuomalaisten kansojen siirtyminen Itämeren rannoille tapahtunut yhdessä yössä. Muuttomatkalle lähdettiin eri alueilta, eri aikaan ja eri matkatavaroin. Jotkut toivat mukanaan kielensä, jotkut saviastiansa, jotkut geeninsä. Kirjassa näitä muuttoaaltoja on tutkija Lang tarkastellut nimenomaan arkeologiseen materiaaliin perustuvan aineiston avulla (unohtamatta toki kieli- ja geenitiedettä): ”Viro ja Suomi ja niiden naapurimaat ovat täynnä arkeologisia löytöjä —, joita voi ja tuleekin käyttää sen todistamiseksi, että ihmisasutus on ollut pysyvää ja jatkuvaa jääkauden lopusta lähtien.” (s. 66).
Langin tutkimus keskittyy enimmäkseen olemassa olevien käsitysten esittelemiseen ja analysoimiseen. Ja siinä vasta hommaa riittää! Kouluajoistani muistan, että teoria, mistä ja milloin me tänne Viron ja Suomen rannikoille olemme saapuneet, oli melko selkeä ja yksikertainen – suomalais-ugrilaiset esi-isiemme lähtivät liikkeelle Uralilta ja Volgan mutkasta ja vaelsivat tänne noin 5000 vuotta sitten. Sitten myöhemmin, vuosituhannen vaihteessa yliopistossa uralilaisten kielten professori Ago Künnap esitti teorian, että jos jostakin suomalais-ugrilaisten kantakotia halutaan etsiä, niin se on Etelä-Ukrainasta.
Vasta vuosituhannen vaihteessa, uusien geneettisten, arkeologisten ja kielitieteellisten tutkimushavaintojen perusteella kävi ilmi, että vaellus on todennäköisesti tapahtunut paljon myöhemmin.
Tilaa Langin teos SVYL-Verkkopuodista!
Aristoteleen kantapää -ohjelman jutun ja Langin haastattelun voi kuunnella Yle Areenasta (kuunneltavissa toistaiseksi).
