Julkaistu

Kadonnut kulta ja ajan henki

kultaa-meren-yliHarri Raitis ja Boris Hurtta:

Kultaa meren yli

Enostone 2015, 198 s.

Harri Raitis ja Boris Hurtta ovat aikaisemminkin kirjoittaneet yhdessä virolaisista aiheista: Isänmaan nyrkki ilmestyi vuonna 2012. Upouusi Kultaa meren yli jatkaa samoilla linjoilla, joskin maantieteellistä ulottuvuutta on lisätty, kun Ruotsikin on otettu mukaan. Takakannen teksti ilmoittaa teoksen genreksi veijariromaanin. Sitä se onkin, mutta kerronnan kudelmassa on myös muita aineksia. Sanoisinkin kirjaa ennen muuta henkilöromaaniksi ja myös aikakausiromaaniksi. Viro mullistavien tapahtumien pyörteissä vuosina 1940–1944 ja ihmiset siinä myllerryksessä – tässä romaanin varsinainen ydin.

Päähenkilön nivominen Aino ja Oskar Kallaksen lähipiiriin on kirjailijoilta näppärä veto. Se luo tuttuuden tunnetta ja antaa lukijalle tarpeellisen tukipisteen. Seikkailunhaluinen, huikentelevainen ja pikkurötöksiin taipuvainen, mutta myös lahjakas ja omalla tavallaan suurpiirteinen veijaritoimittaja, reportteri, joka ”kirjoittaa paremmin kuin Kallaksen omat lapset”, herättää sympatiaa. Näin varsinkin lopussa, jossa selviää, kenen riveissä hän todella seisoo. Jatka artikkeliin Kadonnut kulta ja ajan henki

Julkaistu

Viron historiaa kolmissa kansissa

Kolmen naisen kolme kovin erilaista kirjaa kertoo omat tarinansa Viron historiasta.

Tarttolainen Petrone Print -kustantamo on julkaissut viime vuosina hienoa Aja lood -sarjaa, josta kaksi kirjaa, Andrei Hvostovin Sillamäen kärsmysnäytelmä ja Maimu Bergin Muotitalo on Sanna Immasen toimesta suomennettukin. Sarjan kirjat liikkuvat jossain historiateosten ja elämäkertojen välimaastossa ollen kirjailijasta riippuen yhtenäisiä teoksia tai enemmän pakina- tai novellikokoelmia. Alla on esitelty kolme teosta, joiden tapahtumat sijoittuvat Setomaalle 1940-luvulla, lähinnä Tallinnan seudulle 1950-1960 luvuilla sekä Lasnamäelle 1980-luvusta eteenpäin. Jatka artikkeliin Viron historiaa kolmissa kansissa

Julkaistu

Kaksi kaupunkia


Pitkän linjan tutkija Seppo Zetterberg (s. 1945) on tehnyt ansiokasta työtä etenkin Suomen ja Viron läheisten yhteyksien käsittelijänä. Hänen selkokieliset – joskin keskivertolukijan makuun hieman liian raskaat – kirjansa ovat paneutuneet niin suuriin linjoihin kuin yksittäisiin Suomen ja Viron välillä kulkeneisiin ihmisiin. Teoksista etenkin järkälemäinen Viron historia (2007) on tutustumisen arvoinen. Suomen sillan kulkijoita: Yhteyksiä yli Suomenlahden 1800-luvulla on looginen jatkumo Zetterbergin tuotantoon. Siinä kerrotaan yksityiskohtaisesti Suomenlahden ylittäneistä ihmisistä, joiden joukkoon mahtui muun muassa kansallisten liikkeiden aktiiveja ja heimohengen elähdyttämiä turisteja. Heidän kokemuksistaan lukeminen on kiinnostavaa ja valaisevaa.

1830-luvulla kunnolla alkanut höyrylaivaliikenne toi kaksi kaupunkia, Helsingin ja Tallinnan, lähemmäs toisiaan. Matkat lahden yli olivat kuitenkin vielä tässä vaiheessa niin eksoottisia, että niistä kirjoitettiin runsaasti kirjoissa ja sanomalehdissä. Ne kiinnostivat lukijoita. Tämä on antanut runsaasti materiaalia tutkijoiden käyttöön. Jatka artikkeliin Kaksi kaupunkia