Mikko Savikko (toim.):
100 laulua. Laulamme yhdessä – 100 laulu. Laulame koos
The Baltic Guide 2018, 236 s.
Suomalaisten ja virolaisten yhteinen historia kuuluu lauluissa. Sävelmiä ja lauluja on siirtynyt yli Suomenlahden puolin ja toisin. Useat ulkomaiset laulut ovat tulleet todennäköisesti vuosikymmenten aikana merimiesten ja muiden matkustavaisten mukana.
Idea kirjaan 100 laulua – 100 laulu syntyi vuonna 2016, kun Tallinnassa mietittiin, miten juhlistetaan valtioidemme 100-vuotisjuhlia. Aikaisemmin oli The Baltic Guide -lehdessä ilmestynyt parin-kolmen vuoden aikana Yhteiset laulut -juttusarja. Kaksi vuotta sitten olikin vahva tunne, että ainakin sata yhteistä laulua pitäisi löytyä. Suomen Tallinnan suurlähetystöstä tullut positiivinen painostus ja konkreettinen apu oli merkittävässä roolissa kirjan valmistumisessa.
Kirjaa tehdessä oli yhtenä tavoitteena, että suomalaisten ja virolaisten yhteisissä tapaamisissa voitaisiin laulaa yhdessä. Samalla opimme myös toistemme kieltä.
Nyt, kun kirja on tullut painosta, voi olla varma, että pari muutakin laulukirjaa voisi vielä tehdä. Sen verran materiaalia jäi kirjan ulkopuolelle. Ehkä kuitenkin olisi virolaisten vuoro?
Sata laulua valittiin niin, että ne kattavat yhteisen lauluhistoriamme. Viron ensimmäisillä laulujuhlilla vuonna 1869 laulettiin viroksi suomalaisista lauluista tehtyjä sovituksia. Kirjaa tehdessä tuli vastaan mukavia löytöjä, joista mainittakoon muun muassa Anitan parempi polkka, joka esitettiin Virossa vuoden 2009 yleislaulujuhlilla nimellä Kõige parem polka. Esiintyjinä olivat poikakuorot Hirvo Survan johtamana. Kyseisen laulun virolaiset sanat on tehnyt Heldur Karmo, jonka sanoitustuotanto oli varsin mittava.
Varsin tunnettua on, että virolaisten laulut ovat reippaampia ja suomalaiset pitävät mollista. Hyvä esimerkki tästä on yksi laulupari. Georg Malmsténin laulama Hyljätty äiti on surullinen (”Antoi lemmen puhtahimman petturille hän”), mutta samaan sävelmään tehty Raha paneb rattad käima puolestaan iloinen (”Raha eest võid lõbu lüüa”). Kyseisen laulun sävel on Puolasta, jossa sitä lauletaan kehtolauluna.
100 laulua -kirjan vanhimmat laulut ovat yli 200 vuoden takaa. Niistä suomenkielinen Kolme kreiviä on viroksi Kolm keisrit, mutta tarina on aivan sama. Samalla sävelmällä lauletaan myös Kansalaislaulua (”Olet maamme armahin Suomenmaa”), johon on tehty myös Lydia Koidulan sanoin Sind surmani. Laulukirjan uusin sanoitus on Balladi Rosvo-Roopesta tehty käännös nimellä Rudolf Must, jonka sanoittaja Lauri Õunapuu lauloi vuonna 2016 Ülemakstud Rentslihärrad -duon levylle.
Suomalaisille suositun Auringon lapset -laulun teki ja lauloi jo vuonna 1932 viroksi Georg Malmstén. Kyseessä oli Viron ensimmäisen äänielokuvan tunnusmelodia. Kappaletta ei kuitenkaan ole koskaan levytetty viroksi ja se on maassa lähes tuntematon.
Savolaisten Kallavesj sai sävelmänsä Yhdysvaltojen kautta, kun vuonna 1916 Aaro J. Jalkanen kuuli siellä virolaislaulun Võõrsil.
Kaikkia lauluja ei lauleta täsmälleen samoin, tyyppiesimerkkinä siitä ovat maidemme hymnit. Ei ole myöskään ihme, jos joidenkin mielestä sanat tuntuvat oudoilta. Usealla laululla on erilaisia sanoituksia. Kirjassa ei ole laulujen sanojen ohessa nuotteja tai sointumerkkejä, mikä johtuu muun muassa tekijänoikeuskäytännöistä.
235-sivuinen 100 laulua – 100 laulu -kirja valmistui matkailulehti The Baltic Guiden ja Suomen Tallinnan suurlähetystön yhteistyönä.
– Mikko Savikko, viro.nyt 3-2018
Mikko Savikko (toim.): 100 laulua. Laulamme yhdessä – 100 laulu. Laulame koos
