Kuvaus
Inhimillinen kino nousee ei-inhimillisen näköalan avautumisesta. Runot hakevat keskusteluyhteyksiä flooraan ja faunaan, kääntyvät leppäkerttujen ja ruohon sekä pilvien ja esineiden puoleen. Jos ihmisten toiminta on hyperbalzacilaista elävää kuvaa, säkeet luovat omaa epälineaarista tekstirainaansa. Minä koluaa yksinäisyyttään kuin tutkisi introverttiyden olemusta tai rakentumista teollisen lapsuuden ja jälkiteollisen aikuisuuden aineksista. Larissa Joonaksen sanataiteessa on nähty yhtymäkohtia Jaan Kaplinskin tapaan pilkkoa, koota ja näyttää.
Larissa Joonas syntyi 1960 Tatarstanissa ja opiskeli Moskovassa. Hän muutti 1983 Viroon, asuu Kohtla-Järvellä ja työskentelee Tallinnan teknisen korkeakoulun Virumaan kollegen lehtorina. Ensimmäisen runokokoelmansa Joonas julkaisi 2006. Uran huipentumaksi katsottavissa oleva Inhimillinen kino ilmestyi Pietarissa 2020. Runoilijan teoksia on käännetty viron ja suomen lisäksi liettuaksi, puolaksi ja englanniksi. Joonas on noussut etelänaapurissamme venäjänkielisen runon eturiviin.
