Suomen Viro-yhdistysten liiton 30-vuotisjuhlat jatkuvat vielä! Juhlinta saa upean huipennuksen, kun SVYL julkaisee Viro-äänikirjasarjan ensimmäisen osan!
SVYL:n äänikirjat ovat kuuntelijoilleen ilmaisia, lahja kaikille Viron ystäville ja Virosta kiinnostuneille. Äänikirjojen tuottaminen on kulttuuriteko. Näin saamme äänikirjoiksi sellaisia Viro-kirjoja, jotka muuten jäisivät kuulematta.
Kirjoissa luodaan katsaus 30 vuoden taakse: Miltä Viro näytti tuolloin, mitkä olivat itsenäistymiseen johtaneet vaiheet ja kuinka itsenäistyminen Suomessa nähtiin? Luvassa on puhdasta faktaa ja hiukan vallattomampaakin aiheen käsittelyä.
Viro-äänikirjasarjassa ovat ilmestyneet:
Kulle Raig: Pitkä matka lähelle. Naapuriksi vapaa Viro (Kirjastus K&K 2011)
Mihkel Mutt: Missio Viro (Kivijalka 1997, suom. Jouko Vanhanen)
Mihkel Tiks (toim.): Viro. Matkaopas (Huma 1991, suom. Virossa opiskelevat suomalaisopiskelijat)
Äänikirjasarjaa ovat tukeneet Suomen Suvun Säätiö, Virolaisen kulttuurin ystävät Virkku ja Helsinki-Tallinna-seura.
Viro-äänikirjasarjan avausteos on SVYL:n kunniajäsenen Kulle Raigin Pitkä matka lähelle. Naapuriksi vapaa Viro (Kirjastus K&K 2011, 316 s.). Kirja kertoo, kuinka Suomi ja Viro löysivät taas toisensa, miltä näytti Viron uudelleenitsenäistyminen Suomen horisontista katsottuna, ja miten Viro asettui taloksi vanhaan lähetystöönsä Itäiselle puistotielle.
Kirjailija Kulle Raig toimi vuosina 1975–1989 Viron radion suomenkielisten uutisten toimittajana. Muutettuaan Suomeen vuonna 1990 hän jatkoi työtään YLEn kulttuuritoimituksessa. Helmikuusta lokakuuhun 1991 Raig johti Helsinkiin perustettua Viron kulttuuripistettä. Viron itsenäistyttyä uudelleen Raig toimi Viron suurlähetystössä, ensin konsulina ja sen jälkeen lehdistö- ja kulttuurineuvoksena. Vuosina 1995–1999 hän johti Helsingissä Viron ensimmäistä maan ulkopuolelle perustettua kulttuuri-instituuttia ja toimi sen jälkeen vuoteen 2006 Suomen Viro-yhdistysten liiton pääsihteerinä.
”Kirjani otsikko kertoo siitä, mistä on kysymys. Olihan se pitkä matka – Viron perilletulo Suomenlahden pohjoisrannikolle kesti puoli vuosisataa, vaikka välimatkaa onkin vaivaiset 90 kilometriä. Kirjassani kerron, ketkä olivat pitkästä aikaa ensimmäiset etelän – ja myös pohjoisen – tien kulkijat tai kulkijoita.
Milloin suomalaisilla alkoi taas olla Eino Leinoa lainatakseni ’korva maassa’ sille, mitä Virossa todella tapahtuu? Oliko alkusysäyksenä yliopiston juhlasalissa pidetty virolaisen runouden ilta Tuulen lapset syksyllä 1982 vai ehkä Seppo Heikinheimon kaksi laajaa artikkelia Helsingin Sanomissa samana syksynä?
Seikkaperäisesti kerron siitä, mistä Viron uusi tuleminen alkoi eli mitä tapahtui elokuun loppuviikolla 1991 Helsingissä, kun Viro oli päättänyt irtaantua imperiumista nimeltään Neuvostoliitto. Suomi saattoi silloin kuin aitiopaikalta seurata valtion syntyvän uudestaan Suomenlahden etelärannalle. Voisiko tällainen mahdollisuus olla eräänlainen vastalahja Suomelle siitä avusta, jota saimme maamme uudelleenrakentamisessa? Kirja päättyy Viron paluuseen suomalaiseen kotiinsa – entiseen lähetystötaloon Itäiselle puistotielle. Pitkä matka lähelle oli päättynyt, ympyrä sulkeutunut.”
Kulle Raig
Äänikirjan Pitkä matka lähelle. Naapuriksi vapaa Viro voit kuunnella täällä.
Mihkel Muttin Missio Viro on satiirinen kuvaus siitä, miten Virolle hankittiin itsenäisyys maailman mahtavilta. Sitä varten jouduttiin polkaisemaan tyhjästä valtiollinen koneisto, jota 50 vuoteen ei ollut olemassa. Vaadittiin näkemystä, rohkeutta ja ennakkoluulotonta ajattelua. Tarvittiin myös mies, jolla oli riittävästi kansainvälistä kokemusta ja yhteyksiä.
Tässä lämpimän ironisessa veijariromaanissa tuo mies on Rudolfo, joka tanssii Viron poliittiselle maailmankartalle. Rudolfon esikuvaa Lennart Merta ei enää nykyään luonnehdita poliitikoksi, vaan laajaa kansainvälistä arvostusta nauttivaksi valtiomieheksi.
”Olimme Lennart Meren kanssa kirjailijakollegat ja muutenkin hyvissä väleissä. Kun hänestä tuli vuonna 1990 Viron ulkoministeri, kutsui hän minut ulkoministeriön tiedotusosaston päälliköksi. Kestin siellä vajaan vuoden, joka kylläkin oli Virolle merkittävää aikaa. Halusin noiden kokemuksieni ja näkemäni perusteella taltioida, millaiselta Viron itsenäistyminen näytti paikan päällä, myös käytävillä, ja kuinka se näyttäytyi muulle maailmalle”, muistelee Mihkel Mutt ja jatkaa:
”Lukijat ottivat Missio Viron (Rahvusvaheline mees, ETF 1994) todella hyvin vastaan. Lennartin kanssa meillä ei ollut kirjasta koskaan myöhemmin puhetta, mutta ystävälliset suhteemme jatkuivat. Aikanaan paikalla olleet tietävät kertoa, että aluksi Lennart oli suuttunut kamalasti, kabinetista oli kuulunut karjahdus ja paiskattujen silmälasien kilahdus. Mutta mitä pidemmälle hän luki, sitä rauhallisemmaksi hän muuttui. Viisaana ihmisenä hän ymmärsi, että kirja ei taltioi vain palasta Viron historiaa, vaan myös mytologisoi hänen henkilöhahmoaan. Kaikki toki tunnistivat prototyypin.”
Mihkel Mutt on paitsi kirjailija, myös esseisti, kriitikko ja toimittaja. Hän on ollut muun muassa kulttuurilehtien Sirp ja Looming päätoimittaja sekä työskennellyt Eesti Ekspress -, Eesti Aeg – ja Hommikuleht-lehdissä. Politiikassa Mutt on ollut Haapsalun kaupunginvaltuustossa sekä lyhyen ajan Isamaaliit-puolueessa. Hänet on palkittu lukuisista teoksistaan, viimeisimpänä vuonna 2020 Viron kirjallisuuden vuosipalkinnolla kirjastaan Maailmas peegelduv veetilk. Arutlusi Eestist, kultuurist, ajaloost (Ilmamaa 2020), joka on kokoelma Muttin Viron yhteiskunnallista ja kulttuurista muutosta käsittelevien esseiden parhaimmistoa.
Äänikirjan Missio Viro voit kuunnella täällä.
Viro. Matkaopas on ensimmäinen Viron itsenäisyyden palauttamisen jälkeen julkaistu matkaopas. Se esittelee Viron maakunnat ja suurimmat kaupungit. Vuodelta 1991 oleva tieto on monin paikoin kovin vanhentunutta, mutta kuulija voi suhtautua kuulemaansa lämmöllä ja huumorilla. Kirja on aikamatka 30 vuoden taakse ja kertoo Virosta mitä suurimalla ylpeydellä!
Näin Viro. Matkaoppaan äänikirjaksi lukenut kirjailija Antto Terras kertoo teoksesta:
”Viro. Matkaopas löytyi aivan sattumoisin, kirjaston poistohyllyn pölyttyneimmästä kulmauksesta. Teoksen taustoja tutkiessani tulin ymmärtämään, että kysymyksessä on paljon enemmän kuin pelkkä matkaopas. Teos johdattaa lukijansa Viron uudelleenitsenäistymistä ympäröiville vuosille, toiveikkuuden ja happamuuden aikakaudelle. Oppaan maakuntakappaleita sommiteltiin vuosina 1989 ja 1990. Esipuhe taas valmistui sopivasti maan itsenäistymisen aikoihin.
Viron huimasta kehityksestä saa tämän teoksen avulla hyvinkin selvän kokonaiskuvan. Niukkuuden aikakaudella kasattu, vauraille suomalaisille osoitettu opas ponnistelee kaikin voimin maalatakseen maakuvasta edes jokseenkin houkuttelevan. Nykyistä Viroa ei edes tunnista samaksi maaksi, josta iloisten suomalaisopiskelijoiden kääntämä ja tosikkomaisten virolaistoimittajien kirjoittama Viro. Matkaopas kertoo.
Aika on ajanut ohi myös oppaan historiantulkinnoista ja aatteellisista lausumista. Viro. Matkaopas on hieman kotikutoinen, kielellisesti kökkö ja jyrkkä, mutta silti tunnistettavan virolainen reissukirja. Tahdoin ehdottomasti lukea tämän äänikirjaksi juuri itse – onhan minunkin ymmärrykseni maailmasta ja synnyinmaastani Virosta muodostunut oppaan luomisen kanssa samoina vuosina. Nautinnollista kuuntelukokemusta!”
Äänikirjan Viro. Matkaopas voit kuunnella täällä.
