Kuvaus
Konstantin Päts (1874-1956) oli Viron ”ensimmäisen tasavallan” johtavista valtiomiehistä eniten kiinnostunut Suomesta. Hän oli useaan otteeseen pääministeri ja riigivanem sekä lopuksi maansa ensimmäinen tasavallan presidentti 1938-1940.
Päts saapui Suomen suuriruhtinaskuntaan poliittisena pakolaisena syksyllä 1906. Runsaan kahden vuoden oleskelun aikana Suomesta muodostui hänelle ihannemaa, esikuva Virolle.
Viron vapaussodan aikana vuosina 1918-1920 Päts kehitteli pitkäaikaista mieliaihettaan, unionia tai kaksoisvaltiota Suomen kanssa. Ajatusta vahvisti Suomen Virolle vapaussodassa antama sotilasapu. Kaksoisvaltio sai Virossa laajaa kannatusta, mutta Suomessa oltiin pidättyväisiä.
Suomen ja Viron välinen korkeimman tason yhteistyö säilyi senkin jälkeen, kun Pätsin johdolla muodostettiin autoritaarinen Viro vuonna 1934. Päämiesten vuotuiset tapaamiset alkoivat 1931, jolloin riigivanem Päts vieraili Suomessa. Päämiehet kehittelivät muun muassa salaisia suunnitelmia maiden sotilaallisesta yhteistyöstä ja Suomenlahden sulkemisesta.
Kyösti Kallion sairastelu ja Suomen talvisota lopettivat presidenttien vierailut. Kesällä 1940 Viro menetti itsenäisyytensä ja Päts kuljetettiin Neuvostoliittoon. Muutamaa päivää ennen kyydittämistä Päts palasi vielä mieliteemaansa ja laati ohjelman Suomen ja Viron liittovaltiosta.
