Kuvaus
Anniina Ljokkoin ja Liisa Kasken tietokirja Perinnevegeä nostaa esiin suomalaisia ja virolaisia perinteisiä kasvisruokia. Teos ilmestyy keväällä 2022 myös viroksi Varrak-kustantamolta.
Suomella ja Virolla on paljon yhteistä ruokaperinnettä. Itäisillä alueilla arvostetaan sieniä ja haudutetaan ruokia uunissa, läntisillä alueilla imellytetään mustaa leipää ja keitetään ruokia liedellä. Niin Suomen kuin Vironkin itäisillä alueilla ortodoksiset paastoajat ovat pitäneet yllä kasvisruokien runsasta kirjoa.
Perinnevegeä-kirja syntyi, kun Anniina Ljokkoi ja Liisa Kaski alkoivat etsiä lähialueiden ruokaperinteestä eläin- ja ilmastoystävällisiä kasvisruokia. He yllättyivät itsekin löytäessään aina vain uusia tietoja vanhoista kasvisruoista. Erityisesti Etelä-Viro osoittautui aarreaitaksi, sillä siellä on säilynyt pisimpään tietoja aiemmin Suomessakin tunnetuista ruoista, kuten hernemuussi (hernetamp) ja hamppuvoi (kanepitemp). Oma lukunsa on myös nykyisin trendikkäät kasvimaidot kauramaito (kaerapiim) ja hamppumaito (kanepipiim), joiden satojen vuosien ikäistä perinnettä on tallentanut virolainen etnologi Aliise Moora.
Kaukomaiden eksotiikkaa Perinnevegeä-kirjaan tuo keskiaikaisen Tallinnan rikas ruokakulttuuri: vanhoista reseptiaihioista on luotu muun muassa sahramilla maustetun mantelikeiton ja hansakaupungin härkäpapujen ohjeet. Tallinna oli keskiajalla noin sata vuotta pohjoisnaapuriaan edellä, ja Tallinnan kautta kulkivat pohjoiseenkin kalliit itämaiset mausteet, suolasitruunat ja kuivahedelmät.
Perinnevegeä-kirjassa ei ole unohdettu myöskään villikasvien ravintokäyttöä, jossa virolaiset ovat edelleen eteviä, eikä virolaisten hyvin säilynyttä kasvimaakulttuuria. Virolaisissa kotipihoissa kasvaa edelleen jopa härkäpapua, joka on vuosisatoja ollut pohjoisen kansojen tärkeimpiä proteiininlähteitä. Kotipuutarhoista tulee syksyisin suuret sadot myös uudempia tulokkaita, kuten turkinpapuja, tomaattia ja perunaa.
Anniina Ljokkoi on suomalainen kääntäjä, tietokirjailija ja ravintoneuvoja. Hän on syntynyt Keski-Suomessa ja asunut vuodesta 2007 alkaen Virossa. Häneltä on ilmestynyt suomeksi ja viroksi useita ruokakirjoja sekä suomennoksia virolaisesta kirjallisuudesta. Anniina Ljokkoi asuu Viron pohjoisrannikolla Harkussa Suurupin kylässä ja lomailee ja työskentelee usein myös Suomessa.
Liisa Kaski on suomalainen folkloristi, tietokirjailija ja kääntäjä, joka on erikoistunut vanhaan itämerensuomalaiseen perinteeseen. Kaski on kirjoittanut SKS:n vuonna 2019 julkaiseman teoksen Myyttiset eläimet – Tarua ja totta eläinten mahdista, jonka Tieteiden yön Tiedekirjaraati äänesti vuoden tiedekirjaksi tammikuussa 2020. Liisa Kaski asuu Helsingissä ja viettää kesiä Pohjanmaan rannikolla.
Kirjan kuvat on ottanut virolainen ruokakuvaaja Tuuli Mathisen. Hän on kuvannut kymmeniä ruokakirjoja ja julkaisee myös omia ruokaohjeita suositussa blogissaan Tuuli retseptid. Tuuli Mathisen asuu Tallinnassa ja viettää kesiä Pärnussa.
