Kirjoitettu

Vello Salo – Suomen-pojan tie Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi

Vello Salo:

Täällä Vatikaanin radio!

Tallinna-Kustannus 2017

Ne vuodet, jotka sain olla mukana veteraanityössä, kuuluvat elämäni parhaimpiin. Virossa työskennellessäni sain tutustua Suomen-poikiin, jotka viime sodissamme taistelivat maa- ja meririntamilla ”Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta”. Eräs heistä on Vello Salo, mies, joka pitkän elämänsä varrella on ollut monessa mukana. Oman sukupolvensa virolaisten lailla myös hän on saanut kokea kovia, mutta siitä huolimatta ei hän, kuten eivät toisetkaan Suomen-pojat, ole katkeroitunut, vaan on kohdannut elämänsä eri vaiheet sellaisina, kuin ne ovat vastaan tulleet.

Jatka Vello Salo – Suomen-pojan tie Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi lukemista

Kirjoitettu

Viron historiasta uudemman kerran

 

Seppo Zetterberg:

Uusi Viron historia

SKS 2017

Uusi Viron historia? Onko professori Zetterberg löytänyt niin paljon uutta, että on katsonut tarpeelliseksi kirjoittaa uusiksi mahtavan perusteoksensa? Ei suinkaan. Uuttakin toki on, mutta ennen kaikkea tämä kirja on suppeampi kokonaisesitys kymmenen vuotta sitten ilmestyneestä Viron historiasta. Mainio teos oikeaan aikaan. Yhä suuremmalla joukolla suomalaisia alkaa olla sen verran tietoa etelänaapurista, että voi toivoa monen tarttuvan tähän kirjaan lisätäkseen ymmärtämystään.

 

Jatka Viron historiasta uudemman kerran lukemista

Kirjoitettu

Radioaaltoja ei voinut estää

Pekka Lehtonen:

Tehtävä Tallinnassa. Neuvostopropagandaa ja itsenäisyysinnostusta

Intokustannus 2016

Siin Tallinn! Lainel 290 meetrit algab saade soome keeles eli Täällä Tallinna! Aaltopituudella 290 metriä alkaa lähetys suomen kielellä.

Tällä kuulutuksella alkaa myös Pekka Lehtosen äskettäin ilmestynyt muistelmakirja Tehtävä Tallinnassa. Viron radio alkoi lähettää suomenkielisiä ohjelmia maaliskuussa 1947. Niin propagandatorveksi kuin hanke olikin tarkoitettu, se oli silti yksi ensimmäisistä, ellei peräti ensimmäinen sodanjälkeinen kanava Virosta Suomeen. Jatka Radioaaltoja ei voinut estää lukemista

Kirjoitettu

Rainis – Latvian lahja maailmalle ja vihdoinkin myös Suomelle

Rainis:

Se pysyy, joka muuttuu

Rozentals-seura 2016, 322 s.

suom. Marja Leinonen ja Mirja Hovila

Vaikka Latvian merkittävimmän kirjallisuusklassikon Rainiksen (oikealta nimeltään Jānis Pliekšāns, 1865–1929) kuolemasta on lähes sata vuotta, ei kannata surra sitä, että Rainiksen suomentamisessa on kestänyt niin kauan. Todellinen klassiko kestää aikaa ja Rainis puhuttelee myös nykylukijaa. Rozentals-seuran aloitteesta ja Mirja Hovilan ja Marja Leinosen suomentamana on nyt ensi kertaa mahdollista tutustua valikoimaan Latvian suurmiehen laajasta tuotannosta. Valikoiman otsikko Se pysyy, joka muuttuu, on yksi kirjailijan tunnetuimpia sitaatteja, joka peilaa tämän ajatusten ajankohtaisuutta myös tänä päivänä. Jatka Rainis – Latvian lahja maailmalle ja vihdoinkin myös Suomelle lukemista

Kirjoitettu

Armaani, Viro!

Terhi Pääskylä-Malmström:

Minu Tallinn – Kalevitüdruku kroonika

Petrone Print 2016, 296 s.

Toimittaja ja kääntäjä Terhi Pääskylä-Malmström kirjoitti kirjan Tallinnasta – virolaisille ja viroksi. Minu Tallinn – Kalevitüdruku kroonika (Minun Tallinnani – Kalevitytön kronikka) on kuvaus siitä, miltä Tallinna näytti, kun Viroon rakastunut Terhi lähti kaupunkiin töihin. Lukijan kanssa jaetuille, tarkkanäköisille ja henkilökohtaisille, välillä hersyvän hauskoille ja toisaalta surullisen syvällisille kokemuksille pitää nostaa hattua. Omakohtaiset tarinat Viron kamaralla koetusta luovat elävän kuvan siitä, millaisiin kulttuuri- ja yhteiskuntaeroihin topakka suomalaistyttö naapurimaassa saattaa – tai saattoi – törmätä. Jatka Armaani, Viro! lukemista

Kirjoitettu

Valta vaihtui Virossa

taydellisenlauseenkuolemaRein Raud:
Täydellisen lauseen kuolema
Like 2016, 220 s.
suom. Hannu Oittinen

Rein Raudin toinen suomeksi julkaistu romaani Täydellisen lauseen kuolema muistuttaa rakenteeltaan ensimmäistä, Rekonstruktio-romaania. Tarina hahmottuu pääasiassa kahdesta näkökulmasta, vaikka näkökulmia on toki muitakin. Mukana on myös minäkertoja, jonka tehtävä on sitoa tarina siihen, minkä lukijan oletetaan tietävän tapahtuneen tarinassa kerrotun ohella ja jälkeen tai minkä hän ehkä pystyy hahmottamaan tarinaa lukiessaan. Lainkaan kaikkitietävä ulkopuolinen kertoja ei ole, vaan pikemmin hiukan haparoiva arvelija.

Kirja alkaa alkuluvulla, jossa minäkertoja paljastaa, että tarina poikkeaa historian totuudesta, ja että yhtymäkohdat todellisuuteen ovat täysin mielivaltaisia. Niin saattaakin olla – tai sitten ei. Tällainen jännite historiallisen totuuden ja tarinan välillä hallitsee romaania. Ihan niin kuin pitääkin. Jatka Valta vaihtui Virossa lukemista

Kirjoitettu

Kadonnut kulta ja ajan henki

kultaa-meren-yliHarri Raitis ja Boris Hurtta:

Kultaa meren yli

Enostone 2015, 198 s.

Harri Raitis ja Boris Hurtta ovat aikaisemminkin kirjoittaneet yhdessä virolaisista aiheista: Isänmaan nyrkki ilmestyi vuonna 2012. Upouusi Kultaa meren yli jatkaa samoilla linjoilla, joskin maantieteellistä ulottuvuutta on lisätty, kun Ruotsikin on otettu mukaan. Takakannen teksti ilmoittaa teoksen genreksi veijariromaanin. Sitä se onkin, mutta kerronnan kudelmassa on myös muita aineksia. Sanoisinkin kirjaa ennen muuta henkilöromaaniksi ja myös aikakausiromaaniksi. Viro mullistavien tapahtumien pyörteissä vuosina 1940–1944 ja ihmiset siinä myllerryksessä – tässä romaanin varsinainen ydin.

Päähenkilön nivominen Aino ja Oskar Kallaksen lähipiiriin on kirjailijoilta näppärä veto. Se luo tuttuuden tunnetta ja antaa lukijalle tarpeellisen tukipisteen. Seikkailunhaluinen, huikentelevainen ja pikkurötöksiin taipuvainen, mutta myös lahjakas ja omalla tavallaan suurpiirteinen veijaritoimittaja, reportteri, joka ”kirjoittaa paremmin kuin Kallaksen omat lapset”, herättää sympatiaa. Näin varsinkin lopussa, jossa selviää, kenen riveissä hän todella seisoo. Jatka Kadonnut kulta ja ajan henki lukemista

Kirjoitettu

Viron historiaa kolmissa kansissa

Kolmen naisen kolme kovin erilaista kirjaa kertoo omat tarinansa Viron historiasta.

Tarttolainen Petrone Print -kustantamo on julkaissut viime vuosina hienoa Aja lood -sarjaa, josta kaksi kirjaa, Andrei Hvostovin Sillamäen kärsmysnäytelmä ja Maimu Bergin Muotitalo on Sanna Immasen toimesta suomennettukin. Sarjan kirjat liikkuvat jossain historiateosten ja elämäkertojen välimaastossa ollen kirjailijasta riippuen yhtenäisiä teoksia tai enemmän pakina- tai novellikokoelmia. Alla on esitelty kolme teosta, joiden tapahtumat sijoittuvat Setomaalle 1940-luvulla, lähinnä Tallinnan seudulle 1950-1960 luvuilla sekä Lasnamäelle 1980-luvusta eteenpäin. Jatka Viron historiaa kolmissa kansissa lukemista

Kirjoitettu

Kaksi kaupunkia


Pitkän linjan tutkija Seppo Zetterberg (s. 1945) on tehnyt ansiokasta työtä etenkin Suomen ja Viron läheisten yhteyksien käsittelijänä. Hänen selkokieliset – joskin keskivertolukijan makuun hieman liian raskaat – kirjansa ovat paneutuneet niin suuriin linjoihin kuin yksittäisiin Suomen ja Viron välillä kulkeneisiin ihmisiin. Teoksista etenkin järkälemäinen Viron historia (2007) on tutustumisen arvoinen. Suomen sillan kulkijoita: Yhteyksiä yli Suomenlahden 1800-luvulla on looginen jatkumo Zetterbergin tuotantoon. Siinä kerrotaan yksityiskohtaisesti Suomenlahden ylittäneistä ihmisistä, joiden joukkoon mahtui muun muassa kansallisten liikkeiden aktiiveja ja heimohengen elähdyttämiä turisteja. Heidän kokemuksistaan lukeminen on kiinnostavaa ja valaisevaa.

1830-luvulla kunnolla alkanut höyrylaivaliikenne toi kaksi kaupunkia, Helsingin ja Tallinnan, lähemmäs toisiaan. Matkat lahden yli olivat kuitenkin vielä tässä vaiheessa niin eksoottisia, että niistä kirjoitettiin runsaasti kirjoissa ja sanomalehdissä. Ne kiinnostivat lukijoita. Tämä on antanut runsaasti materiaalia tutkijoiden käyttöön. Jatka Kaksi kaupunkia
 lukemista